Endometrioosin oireet
Merkittävin ja yleisin endometrioosin oire on voimakas, useamman päivän kestävä kuukautiskipu, joka esiintyy joka kierrolla. Oireita voi esiintyä kierron muissakin vaiheissa. Lantion ja vatsan alueen kipu voi myös muuttua krooniseksi eli pitkäaikaiseksi.
Useimmiten kipu alkaa jo ennen kuukautisvuodon alkamista. Kipuun auttaa harvemmin tavalliset, ilman reseptiä saatavat kipulääkkeet. Kipu ja muut oireet haittaavat normaalia elämää ja saattavat aiheuttaa poissaoloja koulusta, töistä tai harrastuksista.
Yleensä kipu paikallistuu sinne, missä endometrioosi- pesäkkeetkin ovat. Kipu voi myös säteillä. Usein kipu on tärinäkipua tai liittyy suolen toimintaan tai virtsaamiseen. Hyvin usein esiintyy väsymystä, joskus jopa huimausta tai pahoinvointia.
Endometrioosi ei välttämättä oirehdi ollenkaan. Kivun määrä ei myöskään ole suorassa yhteydessä sairauden vaikeusasteeseen, levinneisyyteen tai pesäkkeiden kokoon. Usein pienet pinnalliset pesäkkeet ovat kuitenkin kivuliaampia kuin syvät pesäkkeet. Noin 20 % pesäkkeistä on myös vähäoireisia tai täysin oireettomia. Useimmiten alle 5 cm kokoinen endometriooma ei itsessään aiheuta kovia kipuja vaan tällöin on syytä epäillä endometrioosia myös muualla.
Valitettavan usein endometrioosipotilas törmää käsitykseen, että kuukautiskipu on yksinkertaisesti osa elämää. Sietämätön kipu ennen kuukautisia tai niiden aikana ei koskaan ole normaalia eikä elämään kuuluvaa.
Endometrioosin tyypillisiä oireita
- Runsaat ja/tai kivuliaat kuukautiset (dysmenorrhea)
- Kipu ja/tai tiputteluvuoto ennen kuukautisia, välivuodot
- Krooninen kipu alavatsan, sukuelinten ja/tai lantion alueella
- Yhdyntäkipu (dyspareunia) tai kipu välittömästi yhdynnän tai erit. syvän penetraation jälkeen
- Tärinän aiheuttama kipu, yleensä alavatsan alueella
- Vatsan toistuva turvotus
- Suolen toiminnan häiriöitä
- Kipua ulostaessa
- Verta virtsassa ja/tai ulosteessa
- Tihentynyt virtsaamistarve
- Kipu virtsatessa (dysuria)
- Krooninen väsymys
- Hartiapisto
- Selkäkipu, iskiaskipu
- Pahoinvointi
- Alentunut hedelmällisyys, lapsettomuus
Oireitasi voit seurata helposti Korento ry:n Moona Oirepäiväkirjan avulla. Moona on mobiilisovellus, jonka avulla on helppo seurata kuukautiskiertoa ja sen oireita. Moonasta kannattaa tulostaa mukaan tilastot lääkärikäynnille, jotta oirekuvasi on helpompi kertoa lääkärillesi.
Lataa Moona AppStoresta | Lataa Moona GooglePlaystä
Lisäksi voit seurata oireita myös paperisella seurantakortilla (linkki alla, oirepäiväkirja), jonka voit halutessasi tulostaa itsellesi. Seurantakortin avulla voit kertoa lääkärillesi paremmin millaisia oireita sinulla on.
Endometrioosikipu
Endometrioosikipu on usein tavallista kuukautiskipua voimakkaampaa, joskus jopa sietämättömän voimakasta, ja saattaa olla luonteeltaankin hyvin erityyppistä kuin kuukautiskipu. Vatsakivun ohella saattaa esiintyä esimerkiksi selkäsärkyä, mikä joskus säteilee jalkoihin iskiastyyppisesti. Kipua voi yrittää lievittää esim. lämpötyynyn avulla tai kevyellä liikunnalla, mutta joskus se on niin voimakasta, että on turvauduttava vahvoihin kipulääkkeisiin.
Lievään kipuun yleensä riittävät käsikauppatavarana myytävät särkylääkkeet, mutta hyvin voimakas kipu vaatii reseptilääkkeen. Pitkään jatkuneen kivun hoidossa hermokipulääke estää herkistymisen kivulle ja näin ehkäisee sen kroonistumista. Oman lääkärin kanssa on hyvä keskustella tarkkaan kivun hallinnasta ja kipulääkityksestä sekä sen mahdollisista vaikutuksista yleiseen terveydentilaan, mm. mahalaukun limakalvoon. Joskus voi joutua kokeilemaan useitakin valmisteita, ennen kuin löytyy se itselle sopivin. Reseptivapaiden kipulääkkeiden kohdalla on muistettava annosrajoitukset, sillä runsas kipulääkkeiden käyttö lisää sivuvaikutusten, kuten esim. vatsahaavan sekä munuaisten tai maksan vajaatoiminnan riskiä.
Kivun kokemus ja kivunsietokyky ovat hyvin yksilöllisiä. Jokaisella endometrioosipotilaalla on kuitenkin oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi kivun suhteen. Asiaa auttaa, mikäli pystyy mahdollisimman tarkkaan kuvailemaan kivun ajoitusta ja luonnetta hoitohenkilökunnalle. Oireista kannattaa pitää kirjaa, sillä kivun tarkkaa luonnetta on vaikea muistaa silloin, kun sitä ei tunne.
Kivun mahdollisimman tarkka kuvailu auttaa. Lääkäri haluaa tietää mm. seuraavat asiat:
- Kivun luonne (terävä, tylppä, jomottava, polttava, jne.)
- Kipukohta (missä kipu tuntuu, mihin säteilee)
- Milloin kipu alkaa ja kauan se kestää
- Mikä helpottaa tai pahentaa kipua
- Kipuun liittyvät muut oireet (päänsärky, väsymys, pahoinvointi, ummetus, ripuli, runsas vuoto tms.)
- Mitä kipulääkettä on kokeiltu, auttaako se, ja jos, kuinka kauan.
Kuvitus: Emmi Jormalainen
