Töihinpaluu loman jälkeen: 5 vinkkiä työarjen tueksi

Töihinpaluu loman jälkeen voi tuntua ahdistavalta erityisesti silloin, kun voimavarat ovat vähissä. Se on kuitenkin aina mahdollisuus pohtia valintoja, joita arjen tärkeysjärjestyksessä tehdään. Tässä blogissa Korennon projektikoordinaattori Tiia kertoo 5 vinkkiä töihinpaluun tueksi.

1. Priorisoi laadukas ja palauttava vapaa-aika

Töihinpaluun alussa on hyvä pysähtyä pohtimaan, mitä asioita lomalla teit ja miten ne vaikuttivat hyvinvointiisi. Jos koit olevasi terveempi ja onnellisempi kuin aikoihin, mieti mitkä asiat siihen vaikuttivat. Saitko kenties nukuttua tai liikuttua enemmän, kun aikataulut eivät pakottaneet rytmiäsi tiettyihin raameihin? Oliko sinulla enemmän energiaa tavata ystäviäsi tai tehdä muita sinua ilahduttavia asioita?

Usein töihin palatessa meitä ilahduttavat asiat hautautuvat arjen kiireiden alle. Laadukas ja palauttava vapaa-aika on kuitenkin työkyvyn, elämänlaadun ja esimerkiksi kivunhallinnan kannalta keskeistä, jonka vuoksi hyvää mieltä tuottavien asioiden vaaliminen on ensisijaista. Siksi itselle tärkeiden asioiden eteen kannattaa raivata tilaa arjessa, edes pienissä määrin. Erityisesti silloin, kun arki on täynnä velvollisuuksia, saatamme helposti priorisoida vuorokauden rajalliset tunnit ”hyödyllisiin” asioihin, joihin harvoin sisältyvät ne aktiviteetit, joita teemme vain ja ainoastaan mielihyvän takia. Hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja esimerkiksi kivunhallinnan kannalta mielihyvä on kuitenkin erittäin hyödyllistä ja siksi se pitäisikin priorisoida jokaiselle päivälle, edes muutamaksi minuutiksi.

Töihin paluu ja pian pimenevät illat lisäävät myös levontarvetta. Päivien lyhentyessä tarve latautua sohvan pohjalla voi vahvistua. Palautumisen sekä energiatasojen kannalta on kuitenkin tärkeää muistaa, että pitkällä tähtäimellä palautumista tukee paremmin arki-iltojen riittävä aktiivisuus, kuten harrastukset tai ystävien tapaaminen, kuin passiivinen lepo esimerkiksi Netflixin äärellä. Huom! Se ei tarkoita, että vapaa-aikaa pitää suorittaa hampaat irvessä. Olennaista on tunnistaa ne asiat, jotka on itselle mukavia. Jos siis vihaat sauvakävelyä, mutta rakastat videopelejä, niin vietä ystäväsi kanssa aikaa peli-illassa lenkkeilyn sijaan. Arkea voi tasapainottaa myös uusi harrastus – kannattaa siis tutustua esimerkiksi kansalais- ja työväenopistojen tarjontaan ja lähteä rohkeasti kokeilemaan jotain uutta!

2. Palauttavat tauot

Palautumisen ajatellaan usein tapahtuvan työpäivän jälkeen, mutta erittäin tärkeää on myös palautumisesta huolehtiminen työpäivän aikana. Yksi tärkeä osa työpäivän aikaista palautumista on riittävät ja häiritsemättömät tauot. Pyri siis pitämään riittäviä taukoja ilman häiriötekijöitä, myös kiireen keskellä. Jos taukojen muistaminen on vaikeaa, laita itsellesi hälytys tai kalenterimerkintä taukoja rytmittämään.

Joskus työpaikalla voi olla tarve yhteisesti sovituille taukokäytännöille. Tällaiset käytännöt voivat olla esimerkiksi taukohuoneen käyttöön liittyviä sopimuksia, joissa rajataan osa taukotilasta hiljaiseksi tilaksi, jossa taukoja voi viettää omaa aikaa kaipaavat työntekijät. Taukotilassa voi myös olla kielto työasioista puhumiseen tai esimerkiksi työpuhelimen tai tietokoneen käyttöön. Eräs tärkein yhteinen taukokäytäntö on myös yhteisten kokoontumisten ja palaverien tauotus, joka unohtuu useissa työpaikoissa.

Lakisääteisten taukojen lisäksi lähes jokaisessa työssä on mahdollista ottaa mikrotaukoja. Mikrotaukojen aikana otat etäisyyttä työtehtäviin esimerkiksi rentoutusharjoituksen avulla. Mikrotauko voi kestää kymmenistä sekunneista muutamaan minuuttiin.

Lisää työpäivän aikaisesta palautumisesta puhutaan Työssä palautuminen osana kivunhallintaa -webinaarissa 5.9.. Webinaari järjestetään yhteistyössä Suomen Kipu ry:n kanssa. Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä.

3. Tunnista toimintakyvyn heikkeneminen

Aina työkyvyn aleneminen ei ilmene poissaoloina tai työpanoksen heikkenemisenä. Velvollisuudentuntoisen ja työorientoituneen työntekijän voikin olla vaikeaa tunnistaa oman työkykynsä alenemista, sillä aluksi töissä sinnittely kostautuu lähinnä vapaa-ajan toimintakyvyn ja elämänlaadun heikkenemisenä. Tilanteen pitkittyessä vapaa-ajan vaikutukset vääjäämättä vaikuttavat myös työssä suoriutumiseen, esimerkiksi heikentyneen palautumisen takia. Jos elämä siis tuntuu pelkälle töissä sinnittelylle, on työkyvyn arviointi paikallaan. Työkyvyn itsearvioinnissa voi käyttää apuna Työterveyslaitoksen Kykyviisaria. Virallisesti työkyvyn arviointi tehdään kuitenkin työterveyshuollossa.

Töihinpaluu voi myös herättää pelkoa oireiden pahenemisesta tai työssä selviämisestä. Huolia on hyvä käsitellä esihenkilön kanssa tai työterveyshuollossa, sillä huolen herääminen voi viestiä työn liiallisesta kuormittavuudesta, jolloin työkyvyn tuki töihin palatessa on paikallaan. Toisinaan pelko esimerkiksi työkyvyn menettämisestä voi hallita ajatuksia paljonkin, ilman konkreettisia viitteitä merkittävästä työkyvyn heikkenemisestä tai sen menettämisestä. Pelkoja voi olla tarpeen käsitellä esimerkiksi työpsykologin kanssa.

Psykologian merkitystä pitkittyneessä kivussa käsitellään Kivun psykologia -webinaarissa 24.9. Ilmoittaudu mukaan ja tule kuulemaan, mitä yhteistä kivulla ja pelolla on.

4. Pyydä tarvittaessa tukea

Jos tunnistat työkykysi alentuneen, pyydä ajoissa tukea. Työkyvyn heikentyessä työssä jaksamista voidaan tukea tarpeesta riippuen esimerkiksi työtehtävien määrää tai laatua muokkaamalla, työajan ja -paikan joustoilla sekä työtehtävistä suoriutumista tukevien apuvälineiden avulla. Tuen tarpeesta voit keskustella esihenkilön kanssa, mutta tukea työkyvyn arviointiin ja vahvistamiseen saa myös työterveyshuollosta.

5. Älä vaadi itseltäsi liikaa

Nykytyöelämä vaatimuksineen voi tuntua armottomalta. Usein työelämän vaatimukset kuitenkin heijastavat myös omia ihanteita ja uskomuksiamme. Ura voi olla iso osa identiteettiä, ja siksi työkyvyn heikkeneminen voi aiheuttaa kokemuksia alisuoriutumisesta. Työkykyhaasteet kuitenkin koskettavat valtaosaa työikäisistä jossain vaiheessa työuraa, eikä niiden edessä joustaminen tee sinusta alisuoriutujaa – vaan ihmisen.

Muista siis olla itsellesi lempeä. Jos sairaus tai oireet vaikuttavat työpanokseesi, voimavaroihisi tai jaksamiseesi, niin keskitä voimavarasi itsesyytösten sijaan tilanteen hyväksymiseen. Vaikeiden elämäntilanteiden hyväksyminen tekee tilaa toivolle ja laajentaa tulevaisuuden näköalaa.

Tukea työelämään ja sen vaatimuksiin liittyvissä pohdinnoissa tarjoaa Työnimuun! -hankkeen yksilö- ja ryhmätapaamiset. Työnimuun! -hankkeen toimintaan voit tutustua tästä linkistä.