Mitä endometrioosi on?

Endometrioosi on kohdun limakalvon sirottumatauti, jossa kohdun limakalvon (endometrium) kaltaista kudosta kasvaa kohdun ulkopuolella esimerkiksi munasarjoissa, munanjohtimissa sekä kohdun, suolen ja virtsarakon pinnoilla.

Endometrioosi on yksi yleisimmistä gynekologisista sairauksista. Endometrioosia sairastaa 10–15 % hedelmällisessä iässä olevista naiseksi syntymässä määritellyistä ihmisistä. Jopa 200 000 suomalaista elää siis endometrioosin kanssa.

Endometrioosi aiheuttaa kroonista kipua, heikentää sitä sairastavan elämänlaatua ja aiheuttaa lapsettomuutta. Endometrioosi on uusiutuva, krooninen sairaus. Lopullista parantavaa hoitoa ei sairauteen ole vielä löytynyt, mutta oireita voidaan hoitaa muun muassa tulehduskipulääkkeillä, hormonilääkkeillä tai leikkauksella.

Mistä endometrioosi johtuu?

Endometrioosissa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa kohdun ulkopuolella endometrioosipesäkkeinä esimerkiksi vatsakalvon pinnalla, kohdun takana, emättimen ja peräsuolen välisessä kudoksessa, suoliston pinnalla, munanjohtimien ja munasarjojen pinnalla, kohdun kannatinsiteissä tai virtsarakon pinnalla, palleassa sekä erittäin harvinaisissa tapauksissa jopa muualla kehossa. Munasarjan sisällä kasvava endometrioosikudos voi muodostaa kookkaita kystamuodostelmia, joita kutsutaan suklaakystiksi tai endometrioomiksi.

Endometrioosipesäkkeiden (kystien, kasvainten tai pienempien alueiden) ulkonäkö vaihtelee suuresti. Siksi on tärkeää, että kaikki endometrioosiin liittyvät leikkaukset suorittaa kokenut kirurgi, joka pystyy tunnistamaan kaikki endometrioosin ilmenemismuodot. Leikkauksessa pystytään poistamaan vain näkyvät ja tunnistettavissa olevat pesäkkeet. Mikroskooppisia muutoksia ei voida havaita. Leikkausvaihtoehdoista lisää täällä. 

Endometrioosipesäkkeet voivat olla: 

  • väriltään mustia ns. “ruudinpolttamia” täpliä 
  • valkoisia pinnallisia muutoksia, jotka näyttävät arpikudokselta
  • värittömiä tai lievästi rusehtavia kohoumia
  • ärtyneitä kirkkaanpunaisia leesioita, jotka ovat vastikään kehittyneet ja ovat hormonaalisesti hyvin aktiivisia 
  • taskumaisia ulokkeita vatsakalvolla: sisältävät usein endometrioosikasvaimen 
  • syvälle kiinnittyneitä kasvaimenkaltaisia pesäkkeitä
  • munasarjan pinnallisena pesäkkeenä tai kystana  

Endometrioosipesäkkeet reagoivat kuukautiskierron mukaiseen estrogeenitason nousuun ja laskuun kohdunsisäisen limakalvon tavoin. Estrogeenitason kohotessa kudos paksuuntuu, mutta väärässä paikassa kasvava kudos ei pääse poistumaan elimistöstä kuukautisten tapaan verenvuotona. Vatsaonteloon vuotava veri ärsyttää ja tulehduttaa viereisiä kudoksia. 

Vaikeassa endometrioosissa jatkuva kudosärsytys sekä mahdollisesti sen hoitamiseen tähtäävät kirurgiset toimenpiteet muodostavat myös arpikudosta ja kiinnikkeitä. Kiinnikkeet voivat liimata elimiä kiinni toisiinsa, mistä voi seurata voimakasta kipua. Kohdun ulkopuolella kasvavat kohdun limakalvon palaset myös verisuonittuvat vatsaonteloon. Pesäkkeisiin kasvaa myös hermopäitä, minkä takia pesäkkeet voivat olla kivuliaita niiden koosta riippumatta.

Endometrioosin eri muotojen perimmäiset syntymekanismit tunnetaan edelleen vajavaisesti. Kolme yleisintä teoriaa ovat retrogradinen menstruaatio, metastaasiteoria sekä immuunivajeteoria. 

  1. Retrogradinen menstruaatioteoria = Endometrioosi saa alkunsa kuukautisvuodosta, joka pääsee munanjohtimia pitkin vatsaonteloon ja kohdun limakalvon solut kiinnittyvät vatsaonteloon ja sen elimiin. 
  2. Metastaasiteoria = Endometrioosin oletetaan leviävän veri- ja imusuonten välityksellä. 
  3. Immuunivajeteoria = Endometrioosia sairastavan immuunijärjestelmä ei kykene poistamaan retrogradisen vuodon tuomia kohdun limakalvon soluja vatsaontelosta. Endometrioosiin on liitetty useita immunologisen järjestelmän häiriöitä. 

Näiden teorioiden lisäksi tunnistetaan nykyään myös seuraavat teoriat: muuttunut immuniteetti, aktivoitunut tulehdus, solujen metaplasia, kantasolut, geneettinen alttius ja ympäristötekijät. 

Endometrioosi vaikuttaa myös olevan huomattavan perinnöllinen. Tautiriski on 6–9-kertainen, mikäli ensimmäisen asteen lähisukulaisella (vanhempi, sisar, lapsi) on endometrioosi.

Elämää endometrioosin kanssa

Endometrioosi on sairaus, joka vaikuttaa laajasti elämän eri osa-alueisiin. Kivun ja moninaisten muiden oireiden kanssa on usein raskasta elää. Ennen diagnoosia on kannettavana epätietoisuus ja huoli omasta terveydentilasta, diagnoosin jälkeen huolta ja pelkoa voi aiheuttaa hoidon onnistuminen tai esimerkiksi mahdollisen raskaustoiveen toteutuminen. Endometrioosista ja lapsettomuudesta lisää täällä. 

Endometrioosiin liittyy laaja tunteiden kirjo, ja siihen saattaa liittyä voimakkaita vihan ja turhautumisen tunteita sekä masennusta. Sairastunut voi kokea olevansa vuoroin hämmentynyt, surullinen, vihainen, yksinäinen, peloissaan, masentunut, turhautunut, väärinymmärretty, toivoton, kireä… Kaikki tunteet ovat kuitenkin normaaleja ja luvallisia ja ne kannattaa käydä läpi.

Lääkityksen, kroonisen väsymyksen ja kivun vuoksi sairastunut saattaa kärsiä vähentyneestä seksuaalisesta halukkuudesta ja saattaa epäillä omaa seksuaalista haluttavuuttaan. Tämä voi johtaa myös minäkuvan huonontumiseen. Endometrioosista ja seksuaalisuudesta lisää täällä. 

Omasta ruumiista ja omasta hyvinvoinnista on syytä ottaa vastuu. Tieto lisää tunnetta elämänhallinnasta. Asioita ja hoitovaihtoehtoja kannattaa käsitellä yksi kerrallaan, vain yhteen asiaan keskittyen. Yksin ei kuitenkaan tule jäädä tai pyrkiä tilanteessa kuin tilanteessa olemaan aina vahva: apua mielenterveydelle voi ja täytyykin hakea. Jokaisella endometrioosia sairastavalla on myös oikeus empaattiseen ja asiantuntevaan lääkäriin. Toisaalta vain sairastunut itse voi tietää, mikä hänen oloaan ja oireitaan helpottaa tai toisaalta pahentaa, ja lääkäri on ainoastaan yksi monista käytettävissä olevista resursseista sairautta hoidettaessa. Paras voimavara on sairastunut itse, ja tästä voimavarasta on pidettävä erityisen hyvää huolta. Itsestä huolehtimiseen kuuluu mielen hellimisen, liikunnan ja terveellisen ruokavalion ohella myös lepo. Negatiivisten tunteiden aikoina sekä muina vaikeina tai kivuliaina hetkinä voi koettaa löytää apua erilaisista rentoutumistekniikoista tai vaikkapa meditaatiosta.

Jos on mahdollista, endometrioosista kannattaa puhua esimerkiksi toisen samaa kokeneen kanssa, sillä vertaistuki kannattelee. Moni kokee, että vain toinen endometrioosia sairastava voi täysin ymmärtää, miltä se tuntuu. Korento ry on olemassa juuri tätä tarkoitusta varten. Kokemusten jakaminen, tuen antaminen ja saaminen sekä tunteiden tuulettaminen turvallisessa ja ymmärtäväisessä yhteisössä ovat yhdistyksen kulmakiviä. Potilasjärjestössä on myös mahdollisuus ajaa yhdessä endometrioosin kanssa elävien asiaa eteenpäin ja osallistua edunvalvontaan.

Tutustu vertaistuen eri muotoihin täältä.

Endometrioosi
Korento ry
Scroll to Top