Keitä olemme

Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry on valtakunnallinen järjestö, joka edustaa jopa 600 000:ta endometrioosin, adenomyoosin, PCOS:n ja vulvodynian kanssa elävää suomalaista. Toimintamme ydintä on vertaistuen mahdollistaminen, tiedon levittäminen edustamistamme teemoista sekä vaikuttamis- ja edunvalvontatyö.

Järjestö

Korento on kasvava potilasjärjestö ja meillä on tällä hetkellä noin 1600 jäsentä. Toimintamme on kaikille avointa ja jäsentemme lisäksi vertaistukitoimintamme piirissä on tuhansia muita gynekologisten sairauksien ja oireyhtymien kanssa eläviä. Toimintaamme rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).

Toimintamme arvot:

Korento on

  • Asiantunteva
  • Monimuotoinen
  • Tavoitteellinen
  • Rohkea
  • Ihminen ihmiselle

Tulevaisuuden visio: Kuukautisiin ja gynekologisiin oireisiin ei liity häpeää. Yksikään, jolla on gynekologisia oireita, ei jää ilman diagnoosia, hoitoa ja tukea.

Korennon väreinä on endometrioosin ja adenomyoosin keltainen, PCOS:n turkoosi sekä vulvodynian violetti. Värit ovat käytössä kansainvälisesti ja niiden avulla osoitetaan tukea sairastaville sekä lisätään tietoisuutta sairauksista ja oireyhtymistä. Voit ostaa verkkokaupastamme erilaisia tukituotteita Korennon väreissä. Siirry verkkokauppaan tästä.

Korennon toimintaa kehitetään ja organisoidaan Tampereella sijaitsevalta toimistolta, jossa työskentelee viisi henkilöä. Valtakunnalliseksi toiminnan tekevät vapaaehtoiset, jotka toteuttavat mm. vertaistukea eri puolilla Suomea.

Hallitus valitaan vuosittain ja hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi neljästä seitsemään jäsentä.  Hallituksen jäseneksi on tervetullut kuka tahansa yhdistyksen toiminnan edistämisestä kiinnostunut Korennon jäsen.

Korento tekee yhteistyötä muiden yhdistysten ja potilasjärjestöjen sekä edustamiensa sairauksien ja oireyhtymien hoitoon erikoistuneiden terveydenhuollon ammattilaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Korento ry kuuluu vuonna 2012 perustettuun Pohjoismaiden endometrioosiyhdistysten liittoon (NEA), jonka jäseniä Suomen lisäksi ovat Ruotsi, Norja ja Islanti, sekä Euroopan endometrioosiyhdistysten liittoon (EEA). Korento ry on myös World Endometriosis Societyn (WES) jäsen. 

Korento ry on perustettu vuonna 1999 ja järjestö toimi vuoden 2018 loppuun asti nimellä Endometrioosiyhdistys ry. Vuoden 2019 alusta järjestö laajentui ja mukaan tuli endometrioosin ja adenomyoosin lisäksi PCOS ja vulvodynia. Samalla järjestön nimi muutettiin Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry:ksi.

Nimen tausta

Korennot ovat vahvoja ja kauniita, mutta myös hauraita. Korento tarkoittaa myös entisajan kantovälinettä, jonka tarkoitus on ollut keventää taakkaa. ”Korennon avulla vedenkanto kotitaloudessa käytettäväksi ei ole yhtä raskaan tuntuista eikä voimille käyvää kuin sangot käsissä.”

Tämä on myös järjestömme tarkoitus: keventää sairauden tuomaa taakkaa ja tarjota apuvälineitä, joiden avulla selviää paremmin elämästä sairauden tai oireyhtymän kanssa.

Takaisin sivun alkuun.

Strategia

Strategia antaa suuntaviivat Korennon päivittäiselle toiminnalle.
Nykyinen strategia on laadittu vuosille 2024-2026.

Missio

Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry edistää endometrioosin, adenomyoosin, PCOS:n ja vulvodynian kanssa elävien hyvinvointia. Levitämme aktiivisesti luotettavaa tietoa gynekologisista sairauksista ja oireyhtymistä. Meidät tunnetaan hyvän hoidon sekä vastuullisen kuukautispuheen edistäjänä.

Olemme hiljaisuuden ja tabujen rikkoja ja tarjoamme sen tueksi työkaluja myös muille. Vahvistamme sairastavien omaa toimijuutta ja mahdollistamme monimuotoisen vertaistuen.

Toimintamme pohjana on positiivinen ilmapiiri sekä työyhteisö, luottamushenkilöt ja vapaaehtoiset, joita kannustamme ja tuemme aktiivisesti.

Strategiakauden painopisteet

Jäsenyys ja varainhankinta

  • Korennolla on vahvat viestintäresurssit ja viestintään erikseen keskittyvä työntekijä.
  • Korennon paikallistoiminta on laadukasta ja sen toteuttamisessa hyödynnetään laajasti erilaisia alueellisia rahoituslähteitä.
  • Sekä yksityishenkilöiden että yritysten on helppoa ja kannattavaa lahjoittaa Korennolle rahaa, aikaa ja muita resursseja.
  • Korennon jäseneksi liittyminen on kannattavaa ja jäsenyys tuo lisäarvoa.

Vapaaehtoisuus ja vertaistuki

  • Vertaistuen ja vapaaehtoisuuden muotoja kehitetään jatkuvasti tavoitteiden saavuttamiseksi entistä paremmin.
  • Vertaistukitoimintaan osallistuminen ja vapaaehtoisena toimiminen koetaan helpoksi, houkuttelevaksi ja turvalliseksi.

Vaikuttaminen

  • Gynekologisen hoidon ongelmakohdat nousevat esille vuoden 2025 aluevaaleissa.
  • Vastuullinen kuukautispuhe auttaa tunnistamaan epätyypilliset oireet.
  • Gynekologisten sairauksien ja oireyhtymien vaikutuksia työ- sekä opiskelukykyyn huomioidaan työ- ja opiskelupaikoilla.
  • Gynekologisiin sairauksiin ja oireyhtymiin tehdään uusia Käypä hoito -suosituksia.

Korento 2050

Vuonna 2050 Korento on eri sairaudet, oireyhtymät ja poikkeavat oireet yhteen kokoava gynekologinen potilasjärjestö, joka on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa ja alueellisessa päätöksenteossa sekä tekee tiivistä yhteistyötä kaikkien hoitotahojen ja yksityisten yritysten kanssa. Korento kykenee näin vaikuttamaan potilaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja varmistaa hoidon yhdenvertaisuuden. Toiminnan selkärankana ovat jäsenjärjestöt tai/ja jaostot, jotka koostuvat aktiivisista, monimuotoisista ja autenttisia vapaaehtoisista, jotka kokevat olevansa turvassa omassa yhteisössämme.

Tämän toteutumiseksi:

  • Korennon toimintaan ohjautuu rahoitusta, joka käytetään yhdenvertaisuuden parantamiseksi ja epäkohtien korjaamiseen
  • Vapaaehtoisten omistajuutta vahvistetaan päivittäisessä toiminnassa ja mahdollisuuksia itsenäisempään järjestäytymiseen tuetaan asteittain
  • Korennossa toteutuu turvallisen tilan periaatteet ja sitä varten on rakenteita ja toimintamalleja

Takaisin sivun alkuun.

Yhdistyksen säännöt

Nimi: Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry
Kotipaikka: Tampere
Osoite: Näsilinnankatu 22 A 20, 33210 Tampere
Rekisterinumero: 178.60

Voimassaolevat säännöt: 12.05.2023 10:33:18

1. Nimi, kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry, kotipaikka Tampere, toimialueena koko Suomi.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on toimia tukena endometrioosia, adenomyoosia, PCOS:ää ja vulvodyniaa sairastaville ja heidän läheisilleen, lisätä oikeaa tietoa sairauksista/oireyhtymistä yhteiskunnallisella tasolla sekä pyrkiä kehittämään hoitojärjestelmiä. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa tai muuta välitöntä taloudellista etua jäsenilleen tai siihen osallisille.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
- järjestää jäsentapaamisia ja erilaisia jäsentilaisuuksia, kuten illanviettoja ja luentoja
- seuraa toimialaansa kuuluvaa toimintaa ja kehitystä Suomessa ja ulkomailla
- tekee toimialaansa kuuluvia aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja
- osallistuu toimialansa kansainväliseen yhteistyöhön
- harjoittaa julkaisu-, tiedotus- ja tutkimustoimintaa
- järjestää yleisiä kokouksia, esitelmä-, koulutus-, luento- ja neuvottelutilaisuuksia sekä kongresseja
- ylläpitää yhdistyksen tarkoitusperiä edistävää toimintaa
- ylläpitää toimialansa tietopalvelua
- suorittaa muita vastaavanlaisia yhdistyksen tarkoitusperiä edistäviä tehtäviä

Toimintansa tukemiseksi ja välttämättömien kulujen kattamiseksi yhdistys kantaa liittymis- ja
jäsenmaksun sekä anoo tarvittaessa avustusta instansseilta, jotka sitä myöntävät terveyden ja
sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhdistys voi myydä yhdistyksen kannatustuotteita, ottaa vastaan avustuksia, testamentteja, lahjoituksia ja maksuja toimintansa tukemiseen sekä
toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia asianomaisten viranomaisten luvalla.

3. Jäsenet, liittyminen/eroaminen, äänioikeus, jäsenmaksu
Jäseneksi voi liittyä jokainen endometrioosia, adenomyoosia, PCOS:ää ja vulvodyniaa sairastava tai sairaudesta kiinnostunut henkilö tai hoitohenkilökunnan jäsen. Hallitus päättää jäsenten hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä. Yhdistyksen jäsenet ovat joko varsinaisia jäseniä, ainaisjäseniä, kannattajajäseniä tai kunniajäseniä.

Varsinainen jäsen on yksityinen henkilö. Ainaisjäseniä ovat yksityishenkilöt, joiden jäsenmaksu on suuruudeltaan 15 kertaa vuosittainen päätetty jäsenmaksu. Kannattajajäsen on oikeuskelpoinen yhteisö, yritys tai yksityinen henkilö. Kunniajäseneksi on yhdistyksen vuosikokouksella oikeus hallituksen ehdotuksesta kutsua yhdistyksen hyväksi erityisen ansiokkaasti tai pitkäaikaisesti toiminut henkilö.

Äänioikeus on jäsenmaksun suorittaneilla varsinaisilla tai ainaisjäsenillä sekä kunniajäsenillä. Kannattajajäsenillä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Eroaminen tapahtuu kirjallisella, vapaamuotoisella ilmoituksella hallitukselle, sen puheenjohtajalle tai muulle hallituksen nimeämälle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Erottaminen tapahtuu hallituksen päätöksellä, mikäli jäsen ei ole maksanut erääntynyttä jäsenmaksuaan tai toimii yhdistyksen periaatteita vastaan.

Jäsenmaksun suuruudesta eri jäsenryhmittäin päätetään vuosittain yhdistyksen syyskokouksessa.

4. Hallitus, toimintakausi, kokoukset, toimikunnat
Hallituksen tehtävänä on:
- hoitaa yhdistyksen asioita lain, näiden sääntöjen ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti
- valmistelee yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat sekä panna täytäntöön yhdistyksen
kokouksen päätökset
- palkkaa ja irtisanoo toimihenkilöt sekä määrittää heidän palkkansa ja tehtävänsä
- muutoinkin hoitaa, valvoo ja kehittää yhdistyksen asioita

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja
neljästä (4) seitsemään (7) muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenten tulee olla yhdistyksen jäseniä. Hallituksen puheenjohtajan sekä muun jäsenen toimikausi on kaksi (2) kalenterivuotta. Henkilö voi olla hallituksen jäsen yhtäjaksoisesti enintään kuusi (6) vuotta. Tämän lisäksi henkilö voi toimia puheenjohtajana yhtäjaksoisesti enintään kuusi (6) vuotta. Sellaisen hallituksen jäsenen tilalle, joka on estynyt hoitamasta tehtäviään, voidaan kesken toimikautta valita seuraavassa vuosikokouksessa uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hallituksen jäsenistä, poislukien puheenjohtaja, on erovuorossa vuosittain kahdesta (2) neljään (4) jäsentä. Erovuorossa ovat pisimpään yhtäjaksoisesti hallituksessa toimineet jäsenet. Erovuorossa oleva hallituksen jäsen voidaan valita uudelleen.

Hallituksen puheenjohtaja toimii myös yhdistyksen puheenjohtajana. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun kaksi hallituksen jäsentä sekä lisäksi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Hallitus voi perustaa työryhmiä valmistelemaan ja hoitamaan toimialansa tehtäviä. Hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenien määrä päätetään vuosittain yhdistyksen syyskokouksessa.

5. Nimenkirjoitusoikeus
Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, rahastonhoitajalla ja sihteerillä sekä
toiminnanjohtajalla on kullakin yksin yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus.

6. Tilikausi, tilintarkastus
Tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on annettava tilintarkastajalle.
Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

7. Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokouksia pidetään vuosittain kaksi, joista Kevätkokous pidetään huhtikuun 30. päivään mennessä ja Syyskokous marras-joulukuussa; ylimääräinen kokous pidetään tarvittaessa. Hallitus kutsuu kokouksen koolle vähintään 14 vrk ennen kokouspäivää kokouskutsulla, joka julkaistaan yhdistyksen verkkosivuilla, ilmoituksena yhdistyksen lehdessä tai lähetetään jäsenistölle sähköpostitse. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään viisi (5) tai vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Kokouksissa ovat oikeutettuja olemaan läsnä myös kannattajajäsenet sekä yhdistyksen työntekijät. Heillä on vuosikokouksissa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Yhdistyksen jäsen voi osallistua yhdistyksen vuosikokoukseen kokouspaikalla, etäyhteydellä kokouksen aikana tai edustajan välityksellä. Etäyhteyden ja edustajan käytössä noudatetaan kulloinkin voimassa olevia kokouskäytänteitä, jotka toimitetaan kokouskutsun yhteydessä jäsenistölle.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten
enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa
kuitenkin arpa.

Yhdistyksen Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Todetaan kokouksen läsnäolijat ja heidän äänioikeutensa
3. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
6. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
7. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja
muille vastuuvelvollisille
8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
9. Päätetään kokous

Yhdistyksen Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Todetaan kokouksen läsnäolijat ja heidän äänioikeutensa
3. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
6. Päätetään jäsenmaksun suuruudesta varsinaisten, kannattaja- ja kunniajäsenien osalta
7. Päätetään hallituksen puheenjohtajan sekä muiden hallituksen jäsenten palkkioista
8. Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä talousarvio seuraavalle vuodelle
9. Valitaan hallituksen puheenjohtaja
10. Valitaan hallituksen muut jäsenet
11. Valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
12. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
13. Päätetään kokous

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksessa käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle tammikuun viimeiseen päivään mennessä, jos asian haluaa kevätkokouksen käsittelyyn ja elokuun viimeiseen päivään mennessä, jos asian haluaa syyskokouksen käsittelyyn.

8. Sääntöjen voimaantulo, muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta tehdään vuosikokouksessa. Aloitteen sääntöjen muutoksista tai yhdistyksen purkamisesta jäsenen on tehtävä ehdotus hallitukselle viimeistään edellisen vuoden joulukuun viimeiseen päivään mennessä, jos asian haluaa kevätkokouksen käsittelyyn ja kuluvan vuoden heinäkuun viimeiseen päivään mennessä, jos asian haluaa syyskokouksen käsittelyyn.

Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Päätöstä sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta ei saa tehdä, ellei kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä ole sitä kannattanut. Yhdistyksen purkautuessa yhdistyksen varat luovutetaan yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.

Takaisin sivun alkuun.