Vulvodynia

Vulvodynia on kroonista, yli kolme kuukautta kestänyttä vulvan eli ulkosynnytinalueen kipua, jolle ei ole selvää syytä. Tällainen kipu on varsin yleistä: 8–16% vulvallisista on kokenut erilaisia ulkosynnytinalueen kiputiloja. Yleisyydestään huolimatta vulvodynia tunnetaan vielä varsin huonosti.

Mikä on vulvodynia?

Vulvodyniaan liittyvä kipu voi olla paikallista ulkosynnytinalueen kipua tai epämääräisempää yleistä kipua. Kipu voi syntyä joko kosketuksen seurauksena tai ilman kosketusta. Pääasiassa vulvodynia esiintyy paikallisena emättimen kosketusarkuutena tai yleistyneenä vulvodyniana. Erityisesti emättimen kosketusarkuutena esiintyvä vulvodynian muoto eli vestibulodynia on yleistä nuorilla.

Kivun ja sen esiintymisen määrittely voi olla hankalaa eivätkä kaikkien oireet ole selkeästi jaoteltavissa tietyn alatyypin alle. Tämän lisäksi oireet voivat myös vaihdella elämäntilanteen tai esimerkiksi kuukautiskierron mukaan.  Yhdellä kipujakso voi kestää vain joitakin kuukausia, kun taas toisella se voi kulkea mukana läpi elämän. Oireet voivat myös palata takaisin oltuaan välillä pitkäänkin poissa. Kaikissa tapauksissa kipua ei välttämättä pystytä poistamaan täysin mutta sitä voidaan lievittää monin keinoin. Elämä kroonisen kivun kanssa on hieman helpompaa, kun kivun olemassaolon kykenee hyväksymään.

Vulvodynian hoidossa voidaan hyödyntää seksuaalineuvontaa sekä erilaisia fysioterapeuttisia menetelmiä. Oireista riippuen myös esimerkiksi paikallispuudutteista, kipua lievittävistä mielialalääkkeistä, hermokipulääkkeistä tai kirurgisesta toimenpiteestä voi olla apua. Vulvodyniaan voi liittyä myös lisääntynyt riski muihin yleistyneisiin kiputiloihin kuten kivuliaan rakon oireyhtymä, ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) tai fibromyalgia.

Usein paras tukija vulvodynian kanssa elävälle on samoja asioita kokenut vertainen. Tutustu Korennon vertaistukimuotoihin täällä.

Lisätietoa kroonisesta kivusta Suomen kipu ry:n verkkosivuilla.

Takaisin sivun alkuun.

Oireet

Vestibulodynia (paikallinen vulvodynia)

Emättimen eteisen kosketusarkuus, vulvan vestibuliittioireyhtymä (VVS)

Yleisin vulvodynian muoto on paikallinen kosketuksen provosoima kiputila vestibulodynia. Vestibulodynia on yleisintä nuorilla vulvallisilla ihmisillä (erityisesti 20−30-vuotiailla) ja se voi olla joko primaarista tai sekundaarista. Primaarinen vestibulodynia huomataan usein esimerkiksi ensimmäisen tamponin asettamisen yhteydessä tai ensimmäisessä yhdynnässä, kun taas sekundaarinen vestibulodynia ilmenee myöhemmällä iällä.

Merkittävin vestibulodynian oire on yhdyntäkipu, joka voi jopa estää yhdynnät kokonaan. Vestibulodyniaan liittyvää kipua on kuvailtu äkilliseksi, polttavaksi ja teräväksi. Kipukokemus voi olla erittäin voimakas, koska paikallista kosketukseen liittyvää vulvodyniaa sairastavilla on todettu olevan emättimen suuaukon limakalvon pinnassa enemmän kipua aistivia tuntohermosäikeitä kuin muilla. Tämän lisäksi limakalvot voivat olla myös kuivat ja arat, jolloin jo istuvien vaatteiden käyttö saattaa aiheuttaa merkittävää kipua. Usein pitkään vulvodyniasta kärsineille on kehittynyt myös lantionpohjan lihaksiston jännittyneisyyttä eli vaginismia.

Riskitekijöitä vulvodynian ja vestibulodynia-muodon taustalla tunnetaan vielä melko huonosti mutta taustalla voi olla useita altistavia tekijöitä. Yhtenä syynä sairastumisen taustalla voi olla varhain aloitettu ja/tai pitkäkestoinen yhdistelmäehkäisyn käyttö (erityisesti matalaestrogeeniset yhdistelmäehkäisypillerit). Myös toistuvilla hiiva- tai virtsatietulehduksilla saattaa olla yhteys ensioireiden ilmenemiseen. Erilaiset tulehdusoireet virtsateiden ja ulkosynnyttimien alueilla ovat yleisiä myös ensioireiden ilmaantumisen jälkeen.

Syklinen vulvovaginiitti muistuttaa paikallista vulvodyniaa, mutta kipu on tyypiltään vaihtelevampaa ja se pahenee usein kuukautisten yhteydessä. Kipu on yleensä tyypiltään kutiavaa ja polttavaa ja se ilmaantuu tiettynä ajankohtana. Kipu jatkuu usein pidempään ärsytyksen jälkeen tai se voi ilmaantua esimerkiksi vasta yhdynnän jälkeen tai sitä seuraavana päivänä. Erityisesti syklisen vulvovaginiitin taustalla voi olla hiivasieni-infektio.

Yleistynyt vulvodynia (essentiaalinen/neuropaattinen vulvodynia)

Vestibulodyniaa harvinaisempi vulvodynian muoto on yleistynyt (eli essentiaalinen tai neuropaattinen) vulvodynia, jota sairastaa arviolta noin 6 % vulvodyniapotiaista. Yleistyneelle vulvodynialle on tyypillistä laajahkolla alueella esiintyvä jatkuva epämääräinen kipu, jota kosketus ei kuitenkaan provosoi. Esimerkiksi pitkään paikallaan istuminen kuitenkin pahentaa kipua ja kipu voi pahentua iltaa kohti. Kipu paikallistuu vulvaa hermottavien hermohaarojen alueille ja se voi säteillä peräaukon alueelle, pakaroihin, reisiin ja ristiselkään. Liikunta saattaa helpottaa tämän tyyppistä kipua. Yleistynyttä vulvodyniaa sairastavat ovat iältään usein hieman vanhempia (yli 40-vuotiaita) kuin vestibulodynia-tyyppiä sairastavat.

Yleistynyt vulvodynia voi saada alkunsa esimerkiksi kirurgisten toimenpiteiden tai raskauden seurauksena ja sitä voidaan hoitaa pääasiassa hermokipulääkkeillä.

Oireitasi voit seurata helposti Korento ry:n Moona Oirepäiväkirjan avulla. Moonasta voit myös tulostaa mukaan tilastot lääkärikäynnille, jotta oirekuvasi on helpompi kertoa lääkärillesi.

Lataa Moona AppStoresta | Lataa Moona GooglePlaystä

Takaisin sivun alkuun.

Diagnosointi

Vestibulodynia

Ensin suljetaan pois muut emättimen alueen kiputilojen aiheuttajat (esim. infektiot, ihotaudit, kasvaimet, neurologiset sairaudet). Lisäksi kysytään rutiinisti mahdollisesta seksuaalisesta rajojen rikkomiskokemuksesta. Joskus kipuja ja pelkoja voivat laukaista tai pahentaa koetut seksuaaliset traumat liittyen luvattomaan koskettamiseen tai huonoon kokemukseen gynekologisesta tutkimuksesta.

Kun muut syyt on poissuljettu:

  • Tehdään vanupuikkotesti, jossa vanupuikolla painelemalla etsitään emättimen aukon ympäriltä kipupisteitä.
  • Tunnustellaan eli palpoidaan lantionpohjan lihasten tilanne.
  • Tehdään gynekologinen tutkimus.

Aina gynekologinen tutkimus ei onnistu vastaanotolla. Tuolloin sitä ei tehdä väkisin. Mikäli on tarvetta kuitenkin saada esimerkiksi ultraäänitutkimus tai infektiodiagnostiikka tehtyä, tutkimus voidaan tehdä kevyessä nukutuksessa. Samassa yhteydessä voidaan asettaa esimerkiksi minihormonikierukka, joka on vulvodyniapotilaalle parempi ehkäisyvaihtoehto kuin yhdistelmäehkäisypillerit.

Yleistynyt vulvodynia

Voidaan diagnosoida oirekuvan lisäksi gynekologisen tutkimuksen yhteydessä etsimällä oireyhtymälle tyypillinen kivulias kohta (istuinkyhmy mediaalipuolelta).

Piirroskuva vulvasta. Kuvaan on merkitty neljä vulvodynian kipupistettä: kaksi emättimen aukon alaosan molemmin puolin ja kaksi emättimen aukon yläosan molemmin puolin.

Vulvodynian kipupisteet

Kipupisteet sijaitsevat usein alhaalla kello viiden ja seitsemän kohdalla tai emättimen aukon yläosassa virtsaputken ympärillä. Kipua voi esiintyä myös kaikissa pisteissä.

Kuva: Iina Lehto

Takaisin sivun alkuun.

Hoito

Vulvodynian hoidossa tärkeää on diagnoosin saaminen, jonka jälkeen moniammatillisessa hoitotiimissä voidaan hoitaa potilasta portaittain. Valtaosa potilaista saa apua jo pienillä hoitokeinoilla.

  • Mahdolliset toistuvat hiivatulehdukset hoidetaan.
  • Mahdollinen yhdistelmäehkäisy tauotetaan ainakin kuudeksi kuukaudeksi.
  • Osa saa apua kipua lievittävistä mielialalääkkeistä.
  • Kipupisteiden hoitaminen penslaushoidolla, puudutepistohoidolla tai botuliinipistoksilla.
  • Yleistynyttä vulvodyniaa hoidetaan hermokipulääkkeillä, joista saadaan usein apua.

Seksuaalineuvonta

  • Yhdyntäkivusta mahdollisesti aiheutuvan syyllisyyden ja häpeän käsitteleminen ammattilaisen kanssa.
  • Kivun vaikutus kiihottumiseen ja seksuaalinen haluhäiriö.
  • Omaan anatomiaan ja seksuaalisuuteen tutustuminen.
  • Pelkoajatusten tunnistaminen ja käsitteleminen.

Fysioterapeuttiset menetelmät

  • Biopalautehoidossa testataan mm. potilaan lihasvoimaa sekä lihasten rentouttamiskykyä sisäisellä elektrodilla. Palautteen avulla voidaan ohjata tarkoituksenmukaiseen lantionpohjalihasharjoitteluun.
  • Elektroterapiassa annetaan sähköhoitoa emättimeen laitettavalla elektrodilla.
  • Kipupisteiden siedätyshoito (desensiaatio). Hoidolla pyritään lisäämään lihasten joustoa ja parantamaan kosketuksen sietämistä painelemalla ja venyttelemällä lantionpohjan lihaksia.
  • Paikallispuudutevoiteet/puudutegeelit.

Suomen Lantionpohjan Fysioterapeutit ry on tehnyt videoita fysioterapiaharjoituksista vulvodynian hoidossa:

Dilataatio eri välineiden avulla

Kipupisteiden epäherkistämisharjoitus

Kipualueen hieronta/sormidilataatio

Vestibulektomia

Vestibulektomia on kirurginen toimenpide, joka suoritetaan vasta jos muista hoitomuodoista ei ole apua.

Vestibulektomiassa emättimen eteisen kipupisteiden kudosalue poistetaan ja korvataan eteen ja alas vedetyllä vaginan limakalvolla.

Takaisin sivun alkuun.

Tukihoidot

On olemassa monia erilaisia tapoja, joilla sairastava voi oma-aloitteisesti pyrkiä lievittämään kipua tai helpottamaan muita oireita:

  • Omaan anatomiaan ja seksuaalisuuteen tutustuminen ja nautinnon löytäminen
  • Liikunta (sopivan muodon etsiminen, ei pyöräily/ratsastus/uinti)
  • Rentoutuminen (lantionpohjalihasten rentoutusharjoitukset)
  • Mindfulness ja jooga
  • Liukasteet ja puudutegeelit helpottamaan yhdyntöjä
  • Liian tiheän alapesun sekä pesuaineiden välttäminen (rasvapesut perusvoiteilla voivat helpottaa oireita)
  • Vaatteiden pesussa tulisi käyttää hajustamattomia pesuaineita ja välttää huuhteluaineita
  • Kiristämättömien vaatteiden käyttäminen
  • Terveyssiteiden (puuvillaiset) käyttö tamponien sijaan
  • Häpykarvojen ajelemista kannattaa välttää, jos se aiheuttaa ärsytystä
  • Kutinaa, kirvelyä ja polttelua voi pyrkiä lieventämään öljyillä tai miedoilla ihonhoitovoiteilla
  • Sopivan ruokavalion etsiminen, esim. (hiivasieni)tulehduksia ehkäisevä

Lääketieteellisten hoitomuotojen lisäksi on erilaisia täydentäviä hoitomuotoja, joista voi olla apua kivunlievityksessä. Näiden hoitojen toimivuudesta ei ole lääketieteellistä näyttöä. Täydentäviä hoitoja, joista voi olla apua vulvodyniaan liittyvien oireiden lieventämisessä ovat esimerkiksi akupunktio, vyöhyketerapia ja erilaiset mindfulness-harjoitukset.

Takaisin sivun alkuun.