Endometrioosi ja onnistunut työkyvyn tuki

Terveystalossa työskentelevällä Helillä on kokemusta siitä, kun endometrioosi heikentää työkykyä. Esihenkilönsä Annin tukemana Helin työkykyä on kuitenkin tuettu onnistuneesti. Haastattelussa Heli ja Anni kertovat, millaisia elementtejä työkyvyn tuki vaatii onnistuakseen.

Arvaamaton endometrioosi 

Endometrioosia sairastava Heli työskentelee sosiaali- ja terveysalalla. Tällä hetkellä Heli työskentelee työterveyshoitajana, mutta ennen nykyistä työtään hän teki kolmivuorotyötä erityistason lastensuojeluyksikössä. Vaativassa kolmivuorotyössä suoriutuminen oli endometrioosin takia haastavaa, sillä oireita pahensivat muun muassa selkeän ruoka- ja unirytmin puuttuminen, mutta myös oireiden arvaamattomuuteen liittyvä henkinen paine.

Endometrioosikivut ja suolisto-oireet heikensivät välillä työkykyä rajusti ja siitä aiheutui poissaoloja. Endometrioosille ominaisesti kivut iskivät yllättäen, eikä työvuoroihin aina löytynyt sijaista lyhyen varoitusajan takia. ”Koin aika paljon syyllisyyttä ja huonoa omatuntoa, kun jouduin soittamaan töihin, etten pääsekään vuoroon. Sitä kuitenkin tiesi, että jättää työkaverit pulaan ja siitä kyllä aiheutui työyhteisöön liittyvää henkistä taakkaa ja stressiä.” Heli muistelee. 

Lopulta kipujen helpottamiseksi päätettiin kokeilla iltavuoroihin painottuvaa työtä, jolloin myös työnantajan oli helpompi reagoida äkillisiin poissaoloihin. Vuorosuunnittelusta oli alkuun apua, mutta sen seurauksena Helin vapaa-aika väheni merkittävästi. ”Se, että olin lähes aina illat töissä vaikutti sosiaaliseen elämään aika paljon ja ystävien ja perheen kanssa vietetty aika jäi vähäiseksi.” Henkisesti vaativassa työssä mielekkäällä vapaa-ajalla on suuri merkitys jaksamiseen, sillä vapaa-ajalla työhön kuluneet voimavarat latautuvat.

Monien endometrioosin kanssa elävien tapaan Heli sai diagnoosin vasta aikuisena. Oireiden kanssa oli kuitenkin eletty kauan ja omassa elämässä ne tuntuivat normaalilta. Jälkikäteen Heli on miettinyt, ettei ehkä ymmärtänyt endometrioosin vaikutuksia. ”En oikein edes ymmärtänyt, että endometrioosi voi vaikuttaa niin paljon työkykyyn. Silloin kun sain diagnoosin, niin ajattelin ehkä, että se vaan kuuluu asiaan, että on kipeät kuukautiset.” Työkykyhaasteiden tunnistamiseen saattoivat vaikuttaa myös gynekologisiin sairauksiin liittyvät käsitykset: kun niiden vaikutuksia työkykyyn ei tunnisteta yleisesti, ei asiaa itsekään osannut ajatella.

Jatkuvat kivut saivat Helin lopulta toteamaan, että työstä lastensuojelussa on aika luopua. ”Lastensuojelutyö on vaativaa ihmissuhdetyötä. Kipujen aikana oli välillä tosi vaikea ottaa vastaan sitä nuorten pahaa oloa, kun itse on kipeä. Totesin, että ehkä tämä kenttä on nyt nähty.”

Nykyisessä työssä joustavat työpiste, työtavat sekä työhousut

Uuden työn Heli löysi Terveystalosta työterveyshoitajana. Nykyisessä työssään Heli on hahmottanut työkykyyn vaikuttavia asioita uudella tavalla, kun työkykyä on suunnitelmallisesti tuettu. Itsetuntemus ja omien rajojen oppiminen ei kuitenkaan tullut valmiiksi pureskeltuna: ”Alkuun oli hakemista siinä oman itsensä tunnistamisessa, että milloin olen oikeasti työkyvytön ja pitää levätä. Että kyllä silloin alkuun sinnitteli aika pitkään töissä kipeänä.”

Nykyään Heli tietää, että esimerkiksi unenpuutteen ja kipujen yhteisvaikutus tekee hänestä työkyvyttömän. Jos siis kivut pitävät hereillä valtaosan yöstä ja jatkuvat aamullakin, hän pääsääntöisesti ilmoittaa töihin sairauspoissaolosta. Oman työkyvyn arviointia on Helin mielestä helpottanut hyvin kevennetty ja suunniteltu työ sekä esihenkilöltä saatu tuki.

Työterveyshoitajana Helillä on säännöllinen työaika. Sen myötä kivut ovat helpottaneet ja niitä on ollut helpompi ennakoida. Työ ennaltaehkäisevän hoitotyön parissa on mahdollistanut myös uudenlaisia joustoja, kuten etätyömahdollisuuden. Alkuun etätyö oli vaihtoehto kipupäivien varalle, mutta myöhemmin se on otettu kiinteäksi osaksi viikkoa niin, että joka toinen työpäivä on suunnitellusti etätyötä.

Etä- ja lähipäivien vuorottelulla työviikkoihin on saatu väljyyttä, jonka ansiosta kipupäiviin liittyvä stressi on helpottunut. Kipupäivinä Heli pitää Annin tilanteen tasalla ja työt järjestellään voinnin mukaisesti. ”Jos olisin kipeänä maanantaina, niin tarvitsee perua vain yksi lähipäivä, koska tiistaina on taas etäpäivä tulossa. Tai jos tiistaina tuntuu, että saattaisi tulla keskiviikolle poissaolo, niin pystyn olemaan Anniin yhteydessä jo etukäteen, että perutaanko keskiviikon asiakkaat.”

Kevennetty työ ja etätyömahdollisuus on vähentänyt Helin poissaoloja merkittävästi. Etätyö mahdollistaa asentojen vaihtamisen ja tarvittaessa pötköttelyn asiakkaiden välissä. Videoyhteys rajaa asiakkaan näkymää juuri sopivasti, että oloa voi helpottaa sellaisilla keinoilla, jotka eivät välttämättä lähivastaanotolla toteutuisi. Kotona työskennellessä voi käyttää löysempiä housuja, TENS-laitetta sekä kauratyynyä vatsalla myös asiakastapaamisten aikana. ”Jos ei olisi teknologiaa ja etätyömahdollisuutta, niin se varmasti toisi monenlaisia haasteita lisää. Eli kyllä etätyön mahdollisuus on yksi juttu, että tämä kuvio toimii niin hyvin.” Heli arvioi.

Tiiviin esihenkilötyön merkitys

Erityisessä roolissa oikeiden tukitoimien löytymisessä on ollut lähiesihenkilö Anni, jonka kanssa endometrioosista on voinut puhua avoimesti alusta asti. Avoimuus on vahvistanut Helin henkistä jaksamista, kun tilanteeseen on saanut ymmärrystä ja tukea. Ymmärtäväisen suhtautumisen avulla Heli on viimein voinut antaa itselleen luvan olla kipeä.

Myös Anni kokee, että avoimuus on ollut hyödyksi sopivien tukikeinojen löytymisessä. Hän kuitenkin muistuttaa, että vaikka Helin kohdalla terveyteen liittyvistä asioista on puhuttu avoimesti, niin yleisesti terveystiedoista tai muista henkilökohtaisista asioista ei ole pakko puhua esihenkilölle. ”Siitä, mikä vaikuttaa työhön tai työkykyyn, niin sellaisista pitää pystyä puhumaan.” hän kiteyttää. 

Annin näkökulmasta esihenkilötyön kannalta olennaisin elementti onnistuneiden tukitoimien taustalla on molemminpuolinen luottamus. ”Minun pitää pystyä luottamaan työntekijään ja siihen, mitä hän minulle kertoo ja työntekijän minuun, että hoidan ne asiat mitä sovitaan ja että asia jää meidän väliseksi.”

Toisena tärkeänä tekijänä Anni mainitsee, että esihenkilötyöhön on varattu riittävästi resursseja. ”Se on ollut tärkeää, että on riittävästi aikaa lähiesihenkilötyöhön. Olen tosi kiitollinen mahdollisuudesta olla näin paljon Helin asioissa mukana ja että pystyn myös olemaan tukena aina kun tarvitsee.”

Luottamus ja ajankäyttö kuuluvat myös Helin vastauksissa aiheesta kysyessäni. ”Näen kyllä tosi tärkeänä, että esihenkilö tunnistaa sen, että nyt tarvitaan vähän tiiviimpää tukea, että varataan yhteistä aikaa, katsotaan mikä tilanne ja suunnitellaan yhdessä.”

Suunnitelmallisuutta, joka ulottuu myös kipupäiviin

Työkyvyn tukemisessa erittäin tärkeää on kokonaisvaltaisen työkyvyn huomiointi. Endometrioosin kohdalla työkykyhaasteet ilmenevät fyysisten rajoitteiden lisäksi usein myös henkisenä kuormittuneisuutena. Helin tapauksessa yksi onnistumisen elementti onkin, että työkykyä on tuettu kokonaisvaltaisin ottein. Esimerkiksi aiemmassa työssä koettua, poissaoloihin liittyvää henkistä painetta ja työkuormitusta on huomioitu työn suunnittelussa niin, että kipujaksoihin on varauduttu yhteisesti sovitulla toimintamallilla. 

Annin mukaan suunnitelmallisuus on keskeistä töiden hoitumisen ja levon toteutumisen kannalta. ”Minun näkökulmastani kipujaksot eivät vaikuta Helin suoriutumiseen työstä, koska me pystytään niin hyvin ennakoimaan poissaoloja ja sopia sen aikaiset työt yhdessä, ilman että ne myöskään rästiytyvät tai aiheuttavat hirveää työkuormaa Helille töihin palatessa.”

Terveystalossa työyhteisöön liittyvä paine on helpottanut myös siksi, että yksilölliset työjärjestelyt ovat laajasti käytössä. Ja vaikka työnkuvat ovat usein melko itsenäisiä kokonaisuuksia, niin kollegoiden tukea on tarpeen tullen tarjolla puolin ja toisin. 

Tietoa, taitoa ja rohkeutta

Työterveyshuollon palveluita tarjoavassa yksikössä onnistuneen tuen taustalla on tietysti myös osaaminen ja asiantuntijuus, jota talosta löytyy luonnostaan. Työterveyshuollossa tukitoimien tärkeys ymmärretään ja niiden suunnittelu on tuttua. Kenties siksi Terveystalossa työkyvyn tuen suunnitteluun ja toteuttamiseen on selkeät käytännöt ja järjestelmät.

Helin tapauksessa työnantajan sisäiset käytännöt ja järjestelmät ovat mahdollistaneet työkyvyn tukemisen ilman oman työterveyshuollon väliintuloa. Sisäisesti toteutetun työkyvyn tuen edellytyksenä on ollut yhdessä sovittujen tavoitteiden ja toimenpiteiden huolellinen dokumentointi, joka tukee seurantaa sekä turvaa työsuhteen molempia osapuolia.

Työpaikan yhteisillä työkykyä vahvistavilla käytänteillä voi olla iso merkitys työntekijöiden kannalta. Lisäksi yhteisistä käytänteistä tulee muistuttaa työpaikalla riittävän usein, jotta niitä osataan myös pyytää. Muistuttamisen tärkeys ilmenee Helin vastauksessa, kun kysyn, muokattiinko työtä aiemmassa työpaikassa. “Nyt kun istun täällä pöydän toisella puolella, niin on jälkikäteen miettinyt, että miksi en ottanut silloin yhteyttä työterveyteen. Kai mä en nuorempana tiennyt miten, enkä tiennyt, mitä työkykytarkastus ja sellaiset tarkoittaa.”

Heli ja Anni tunnistavat molemmat, että työkyvyn tuen keinot riippuvat paljon siitä, millaisesta työstä on kyse. Kaikissa työpaikoissa on omat rajoituksensa, jotka rajaavat mahdollisuuksien kirjoa. Asenteella on kuitenkin oma roolinsa, jonka takia Anni haluaa rohkaista esihenkilöitä pohtimaan vaihtoehtoja sille, että työntekijä on kokonaan poissa esimerkiksi kipujen takia. ”Sanoisin, että kokeile, etsi ja haasta. Mahdollisuuksia on paljon, kun avoimesti kokeilee. Ja aina voi myös kokeilla uudelleen, jos joku ei toimi.”

Työkyvyn tukemiseen ei myöskään ole yhtä kaikille toimivaa raamia. Esimerkiksi endometrioosin oirekuva ja sen vaikutukset työkykyyn ovat yksilöllisiä ja joskus toimivien keinojen löytäminen vaatii kärsivällisyyttä. ”Jos jotain terveisiä lähettäisin samassa tilanteessa oleville, niin voimia. Tämä sairaus on niin yksilöllinen, että jokaisessa tilanteessa on myös yksilöllisesti mietittävä riittäviä tukitoimia.”

Helille työterveyshoitajana työskentely on ollut silmiä avaavaa. ”Nykyään sitä suhtautuu ihan eri tavalla työkykyyn ja ymmärtää sen miten laajasta käsitteestä on kyse ja mikä kaikki vaikuttaa myös omalla kohdalla.”

Alkuperäinen haastattelu julkaistu jäsenlehti Endorfiinissa 1/25.

---

Lisätietoa työn muokkauksesta ja oman työkyvyn tuntemiseen löydät Korennon uusista oppaista:

Sairaan hyvää työelämää -opas on gynekologisen sairauden tai oireyhtymän kanssa eläville tehty materiaali, joka kokoaa tietoa työkyvystä, oman työkyvyn arvioinnista sekä työn muokkauksesta.

Sairaan hyvä esihenkilö -opas on esihenkilöille ja työnantajille koottu materiaali, joka sisältää tietoa gynekologisista sairauksista ja oireyhtymistä sekä niiden työkykyvaikutuksista. Siinä on myös tietoa siitä, kuinka työntekijän työkykyä on mahdollista tukea.

Oppaat voi tilata esitetilauslomakkeelta (google forms). Löydät ne myös ladattavina pdf-tiedostoina Korennon esitteet ja oppaat -sivulta.