”Ammatillisesti on hienoa pystyä auttamaan sairaita ihmisiä” – Antti Perheentuvan haastattelu

Saimme kunnian haastatella muutamaa miesasiantuntijaa, jotka työskentelevät Korento ry:n edustamien teemojen, kuten gynekologisten sairauksien ja oireyhtymien sekä terveyden edistämisen parissa. Asiantuntijat käsittelevät vastauksissaan omaa työtään, siihen liittyviä iloja ja haasteita sekä toiveita potilasjärjestön kanssa tehtävälle yhteistyölle.

Julkaisimme haastattelut alunperin jäsenlehti Endorfiinissa (4/20), mutta nyt julkaisemme jokaisen haastattelun omana julkaisunaan viikon välein blogissamme.

Kuka olet ja miksi päädyit tekemään sitä mitä teet työksesi?

Olen Tyksin naistenklinikan osastonylilääkäri, vastuualueeni on naistentautien poliklinikka sekä lapsettomuusyksikkö. Olen lisäksi Turun yliopiston lisääntymislääketieteen dosentti ja spermapankin johtaja. Yksityisvastaanottoa pidän Aura Klinikassa Turussa.

Aloin tutkimustyön jo opiskeluaikana Biolääketieteen laitoksella. Lisääntymislääketieteen perustutkimuksen jälkeen olin ensin kandina kesätöissä naistentaudeilla ja sittemmin päädyin Edinburghissa Skotlannissa vietetyn postdoc -tutkijakauden jälkeen erikoistumaan naistentauteihin. Siirryin alan perustutkimuksen puolelta kliiniseen työhön, ja olen jatkanut sittemmin sekä perustutkimusta että kliinistä tutkimusta kliinisen potilastyön ohessa. Olen mukana myös lääkekehitysyhtiössä, jonka tavoitteena on kehittää uutta hoitomuotoa mm. endometrioosiin.

Mikä on parasta ja/tai ikävintä työssäsi? 

Aikanaan parasta oli olla todistamassa uuden elämän syntyä, nykyisin olen yhä harvemmin paikalla synnytyksessä. Pitkään lapsettomuudesta kärsineen parin auttaminen on nykyisiä onnistumisen hetkiä. Ammatillisesti on hienoa pystyä auttamaan sairaita ihmisiä, riippumatta siitä onko kyse endometrioosipotilaan kivusta tai lapsettomuudesta, tai yhtä hyvin miehen vaikeasta hedelmättömyydestä. 

Raskasta on todeta yhdessä potilaan kanssa että kaikki hoitovaihtoehdot on kokeiltu, mutta toivottua tulosta ei ole saatu aikaiseksi. Lapsettomuuspotilaan kohdalla tämä voi tarkoittaa sitä, että päädytään ehdottamaan esimerkiksi adoptiota lapsettomuushoidon vaihtoehtona. 

Laajemmin ajateltuna on turhauttavaa tajuta, miten huonosti suomalaiset ymmärtävät naisen iän vaikutuksen hedelmällisyyteen ja lapsettomuushoitojen tuloksiin. Yleisen tietämyksen tasoa tulisi saada parannettua, kouluissa terveystiedon tunneilla pitäisi opettaa ehkäisyn lisäksi myös mm. iän ja elintapojen vaikutusta hedelmällisyyteen. Nämä asiat pitäisi jokaisen jollain muotoa hahmottaa.

Millaisena näet gynekologisten sairauksien ja oireyhtymien hoidon tällä hetkellä ja tulevaisuudessa? 

Tieto, tautien tunnistaminen ja hoitovaihtoehdot lisääntyvät jatkuvasti niin varsinaisten sairauksien kuin myös oireyhtymien osalta. Erikoislääkärit ovat nykyään usein erikoistuneet edelleen ja heillä on omat osaamisalueensa. Potilaat käyttävät runsaasti aikaa tiedon etsimiseen internetistä, mutta sieltä saatava tieto on kovin kirjavaa ja luotettavan näköisestäkin materiaalista osa on täysin virheellistä. Internetistä kannattaisi ehkä etsiä omaan ongelmaan perehtynyt lääkäri ja hakeutua tämän vastaanotolle.

Yleislääkärin vastaanotolla tulisi saada ongelman perusselvittelyt käynnistettyä, mutta usein tarvittavaa erityisosaamista on kohtuutonta olettaa jokaisen yleislääkärin hallitsevan. Nykykäytännön mukaisesti lääkärin tulisi pohtia yhdessä potilaan kanssa hoitovaihtoehtoja, joista sitten valitaan yhdessä paras. Oleellista on hoidon onnistumisen kannalta myös potilaan sitoutuminen hoitoon. 

Samaan sairauteen tai vaivaan voi saada hyvinkin erilaisia hoitoja riippuen siitä mikä oire priorisoidaan. Endometrioosipotilaan kohdalla hoidot ovat täysin erilaisia pohdittaessa ensisijaisesti raskauden aikaansaamista ja toisaalta jos kivun lievittäminen on tavoitteena. Hankalimmissa tapauksissa hoitoja (esim. leikkaus- ja lapsettomuushoito) yhdistetään suunnitelmallisesti parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Jos toivot jonkinlaista yhteiskunnallista muutosta gynekologisiin sairauksien ja oireyhtymien hoitoon liittyen, millaista muutosta toivoisit?

Hedelmällisyyteen vaikuttavien sairauksien nostaminen nykyistä merkittävämpään rooliin tuntuisi luonnolliselta, kun syntyvyys on laskussa. Totuus taitaa olla se, että lasten hankkimista ja perheen perustamista pitäisi tukea valtiovallan taholta niin että lapset uskaltaisi hankkia jo nykyistä nuoremmalla iällä. Työ- ja perhe-elämän yhdistäminen joustavilla ratkaisuilla pitäisi tehdä nykyistä helpommaksi. Ymmärtääkseni myös perheiden taloudellinen tuki on Suomessa jäänyt monesta muusta maasta jälkeen. Nämä ovat hyvinkin asioita, joita potilas- ja kansalaisjärjestöt voisivat tuoda päättäjien tietoisuuteen.

Terveisesi Korento ry:n jäsenille!

Itse olen perehtynyt endometrioosin ja PCOS:n hoitoon. Nähdäkseni molempien ongelmien kohdalla tulisi optimaalisessa tilanteessa tehdä yksilöllinen suunnitelma siitä, miten missäkin vaiheessa hoidetaan (kipu, kiertohäiriö, lapsettomuus, imetys). Säännölliset kontrollit ovat vähemmän tärkeitä kuin asioihin ajoissa puuttuminen silloin kun suunnitelma ei toteudu (kun esim. kipu ei lääkityksellä lievity tai raskaus ei käynnisty suunnitellussa aikataulussa). Julkisessa erikoissairaanhoidossa on resursseja ainoastaan hankalimpien tapausten hoitamiseen, suurin osa joutuu turvautumaan asiansa osaavaan gynekologiin avosektorilla.

Olen vetänyt Tyksin puolelta endometrioositutkimusta reilun 15 vuoden ajan. Yhteistyössä Turun yliopiston kanssa olemme pyrkineet kehittämään uusia hoitomuotoja ja diagnostisia menetelmiä endometrioosiin. Lääkekehityksen osalta yhteistyötä on tehty Forendo Pharman kanssa jo useamman vuoden ajan. Teemme töitä erityisesti endometrioosin hoidon kehittämiseksi. Haluan käyttää tilaisuuden kiittämällä lukemattomia potilaita, jotka ovat auttaneet osaltaan tutkimuksemme etenemistä osallistumalla tutkimuksiimme.

 

Kirjoittaja: Anna Kivimäki

perheentupa_antti
Kategoriat:
Scroll to Top