Endometrioosin hoito ja digitaalinen hoitopolku Tyksin naistenklinikalla

Erikoislääkäri Pia Suvitien haastattelu

Endometrioosiviikon kunniaksi saimme haastatella sähköpostitse erikoislääkäri Pia Suvitietä. Suvitie valmistui naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi Turusta 2003 ja jo erikoistumisaikana gynekologiset leikkaukset kiinnostivat häntä. Niinpä hän erikoistui 2007 urogynekologiaan eli käytännössä gynekologiseen kirurgiaan ja lantionpohjan vaivoihin. Jo vuodesta 2000 hän on työskennellyt Tyksin Naistenklinikalla ja hänen nykyinen tittelinsä on apulaisylilääkäri. Vuonna 2005 Suvitie sai vastuulleen hoitaa ja kehittää endometrioosipotilaiden hoitoa Tyksissä. Tätä työtä hän tekee edelleen ja hän kokee, että paljon hyvää on vuosien varrelle saatu aikaan pienin askelin. Alkuaikoina Suvitie oli ainoa ns. endometrioosilääkäri ja hän leikkasi saman vatsaelinkirurgin Maija Lavoniuksen kanssa kaikki vaikeat endometrioosileikkaukset. Suvitien ollessa lomalla endometrioosipotilaiden hoito keskeytyi, mutta nykyisin hän ei ole enää yhtä korvaamaton.  Tällä hetkellä Tyksin endometrioositiimissä on kolme gynekologia, kolme endometrioosihoitajaa, kaksi vatsaelinkirurgia,  lapsettomuuslääkäreitä, fysioterapeutteja, seksuaalineuvojia, psykologi ja tarvittaessa muitakin ammattilaisia. Suvitie on valtavan ylpeä tiimistään!

Suvitie väitteli endometrioosin diagnostiikasta ja hoidosta vuonna 2018 ja hän jatkaa edelleen endometrioositutkimusta. Lisäksi hän on Gynekologisen Kirurgian Seuran puheenjohtaja ja yhdessä seuran hallituksen kanssa he järjestävät koulutusta suomalaisille lääkäreille ja hoitajille. Tyksissä Suvitie vastaa endometrioosipotilaiden hoidosta ja lisäksi hän on klinikan erikoistuvien lääkäreiden esimies, koulutusvastuulääkäri ja leikkaussalin vastuulääkäri. ”Vapaa-ajalla” hän pitää yksityisvastaanottoa Aura Klinikalla, jossa pääosa potilaista epäilee tai sairastaa endometrioosia. Suvitie kertoo olevansa ensisijaisesti ihan tavallinen työssäkäyvä vahvasti turkulainen perheenäiti. Hänen perheeseensä kuuluu lääkäripuoliso sekä teini-iän kynnyksellä olevat kaksoset. Jääkiekko on vahvasti läsnä arjessa. Työn ja kodinhoidon ohella Suvitie yrittää lenkkeillä ja käydä ryhmäliikuntatunneilla. Hänen viimeisin innostuksensa on Body Combat, jonka hän kokee nollaavan mukavasti aivot ja huoltavan kroppaa.

 

Endometrioosin hoito

Ensisijaisesti Suvitie tarjoaa potilailleen hoidoksi endometrioosiin hormoni- ja kipulääkkeitä. Keskeistä ensimmäisellä vastaanottokäynnillä on kartoittaa oireet, niiden vaikutus elämään sekä selvittää tautimuodot gynekologisella tutkimuksella ja ultraäänikuvauksella. Jokaista naista hoidetaan yksilöllisesti ja sairaus käyttäytyy eri potilailla kovin eri tavoin. Lääkehoito voidaan aloittaa myös silloin kun diagnoosi on todennäköinen oireiden perusteella. Sopivan hormonilääkityksen löytäminen voi joskus viedä aikaa ja lääkehoitoihin voi liittyä haittavaikutuksia. Valtaosa potilaista pärjää kuitenkin hyvin lääkehoidolla ja elämänlaatu paranee. Useimmat potilaat hyötyvät myös lääkkeettömistä kivunhallintakeinoista, kuten liikunnasta, lemmikkieläimistä, musiikista, kauratyynystä ym. Suvitien mukaan tärkeää on huomioida nainen kokonaisuutena. Silloin kun lääkehoidoista huolimatta kivut hallitsevat elämää, harkitaan leikkaushoitoa. Suvitie leikkaa Tyksissä viikoittain endometrioosipotilaita ja Tyksiin lähetetään potilaita endometrioosin hoidon arvioon Turun alueen lisäksi myös Porin ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueelta.

Suvitie ei itse hoida lapsettomuutta. Hänen mukaansa karkeasti voi sanoa, että puolet endometrioosipotilaista tulee ongelmitta raskaaksi ja puolella on sitten vaikeuksia. Onneksi valtaosaa voidaan auttaa lapsettomuushoidoilla. Ikä on endometrioosin ohella tärkein hedelmällisyyttä uhkaava tekijä, sillä naisen hedelmällisyys alkaa laskea jo 30 ikävuoden jälkeen. Siksi klisee ”lapset kannattaa hankkia nuorena” on erityisen tärkeää endometrioosia sairastaville. Toki aina elämäntilanne ei tätä mahdollista.

Suvitie kokee, että seksuaalisuudesta puhutaan vastaanotolla liian vähän, sillä lääkärin vastaanotolla aika ei riitä kaikkeen. Endometrioosiin voi liittyä syvää yhdyntäkipua joko yhdynnän aikana tai sen jälkeen. Joskus orgasmi aiheuttaa kipuja tai vatsa jää särkemään tunneiksi tai päiviksi yhdynnän jälkeen. Seksuaalisuus ja kivun vaikutus tähän on aika monimutkainen asia. Kipu saa pelkäämään yhdyntää ja voi johtaa yhdyntöjen ja parisuhteiden välttämiseen. Tutkimusten mukaan endometrioosipotilaat ”suostuvat” seksiin kivusta huolimatta tyydyttääkseen partnerinsa tai kokevat olevansa epäkelpoja naisia elleivät voi näin toimia. Seksuaalineuvojan tai seksuaaliterapeuttin vastaanotolla näitä asioita voidaan kuitenkin työstää.

Endometrioosiin liittyvä kipu on hyvin monimutkainen oire. Kipua hoidetaan ensisijaisesti hormonilääkkein laskemalla estrogeenitasoja, ja siten sammuttamalla endometrioosiin liittyvä tulehdustila ja tulehduskipu. Endometrioosipotilailla kuukautisten aikana kohtu supistelee poikkeavan voimakkaasti. Hormonilääkkeillä pyritään saamaan kuukautiset jäämään tauolle, jolloin myös kuukautiskipu jää pois. Joskus kivun hoidoksi tarvitaan leikkausta, mutta toistuvista leikkauksista ei yleensä ole hyötyä kivun hoidossa. Toisilla potilailla endometrioosi aiheuttaa myös hermokipua eli neuropaattista kipua, joka on hankalammin hoidettavissa. Siihen ei välttämättä tehoa lääke- ja leikkaushoito, ja tällöin voidaan tarvita kipukynnystä kohottavia lääkkeitä tai erilaisia ns. neuromodulaatiohoitoja. Ja tietysti monet lääkkeettömät itsehoitokeinot tuovat helpotusta arkeen. Yksinkertaistettuna sellaiset asiat, jotka tuottavat mielihyvää ovat hyviä myös kivun hallinnassa.

Uusia lääkkeitä kehitetään endometrioosin hoitoon koko ajan, mutta mitään aivan mullistavaa ei Suvitien mukaan ihan lähiaikoina ole tulossa markkinoille. USA:ssa ja Kanadassa on tullut myyntiin 2018 uusi tablettimuotoinen GnRH antagonisti, elagolix, ja Japanissa samankaltainen relugolix 2019. Näiden lääkkeiden vaikutusmekanismi perustuu munasarjojen lamaamiseen ja estrogeenitason laskuun ja on siten samankaltainen kuin nyt Suomessakin markkinoilla olevat pistettävät GnRH agonistit. Uusien lääkkeiden etuna on annostelu suun kautta, mutta ne kuten pistettävät GnRH agonistitkin ovat kalliita potilaalle. Turkulainen Forendo Pharma kehittää endometrioosin hoitoon HSD17B1 inhibiittoria, jonka vaikutusmekanismi on aivan uudentyyppinen. Lääkkeen toivotaan estävän potilailla endometrioosipesäkkeen omaa estrogeenituotantoa ja siten lamaavan pesäkkeiden kasvua ja tulehdusta ilman että naisen kuukautiskierto häiriintyy. Lääkekehitys vie kuitenkin vielä aikaa eikä välttämättä johda uuden lääkkeen syntymiseen.

 

Endometrioosin digitaalinen hoitopolku

Kansallinen Virtuaalisairaala 2.0-hanke on yliopistosairaaloiden yhteinen projekti, joka on mm. koonnut Terveyskylä.fi-sivustolle valtavan määrän hyödyllistä tietoa eri sairauksista ja elämänhallintaan liittyvistä asioista. Tieto on vapaasti kaikkien hyödynnettävissä. Sivulla on erilaisia ”Taloja”, joista endometrioosipotilaille hyödyllisiä ovat ainakin Naistalo, Kivunhallintatalo, Vatsatalo tai Painonhallintatalo. Virtuaalisairaalahanke on mahdollistanut myös yliopistosairaaloiden kehittää omille potilailleen sairauskohtaisia digitaalisia palveluita eli Omapolkuja.

Suvitie on ollut kehittämässä Tyksin Naistenklinikalla yhdessä endometrioosihoitajien kanssa Endometrioosipolkua. Sitä tarjotaan lisäpalveluna Tyksiin hoitoon lähetettävillä naisille, joilla epäillään tai on todettu endometrioosi. Polulla on valtavasti tietoa endometrioosista, siellä on erilaisia kipu- ja elämänlaatukyselyitä sekä mahdollisuus viestitellä endometrioosihoitajan kanssa. Polulle kirjaudutaan pankkitunnuksilla ja sitä voi käyttää mobiililaitteilla tai tietokoneella. Ensimmäiset potilaat kirjautuivat polulle tammikuussa 2020. Tyksissä kerätään uudesta palvelusta kaikilta käyttäjiltä palautetta ja pyritään kehittämään sitä paremmaksi. Yhtenä kehityskohteena on yhdistää Moona Oirepäiväkirja -sovellus ja Endometrioosipolku. Tällöin Moonaan syötetyt tiedot olisivat myös hoitavien ammattilaisten nähtävissä. Polulla tehdään myös tutkimusta ja heillä toivotaan kaikkien polkua käyttävien naisten antavan tutkimukseen suostumuksensa. Suvitie on hyvin kiitollinen tutkijana siitä, että endometrioosipotilaat ovat hyvin yhteistyöhaluisia ja innolla mukana tutkimusprojekteissa. Näin potilaiden hoitoa voidaan kehittää edelleen.

Suvitien mukaan Moona on lääkärin näkökulmasta erittäin hyödyllinen lisätyökalu potilaiden hoidossa. Erityisesti yhteenveto kuukausittaisista kipupäivistä ja lääkkeiden käytöstä antaa helposti tietoa oireiden vaikeudesta. Ja kun aloitetaan tai muutetaan lääkehoitoa, potilas voi itse seurata vaikutusta oireisiin. Tämä voi myös motivoida jatkamaan lääkkeen käyttöä. Suvitie yrittää muistaa kertoa kaikille uusille potilaille Moonasta.

 

Endometrioosiviikko

Suvitie kokee Endometrioosiviikon tuovan sairaudelle joka vuosi kaivattua näkyvyyttä, ja hänen mukaansa Korento Ry on tässä ihailtavan aktiivinen. Suvitie on vahvasti hengessä mukana ja yrittää omalta osaltaan auttaa. Tänä vuonna kuunneltavana on Suomen Seksologiselle seuralle tehdyn Podcast, jossa hän kertoo ajatuksiaan endometrioosista ja seksuaalisuudesta. Kuuntele spotifysta: https://open.spotify.com/show/5FdKHEVeSk6k7dyodG8Fez tai täältä: https://wp.me/paduCN-6b

Suvitien mukaan tämän vuoden teema näkymätön näkyväksi on aivan keskeinen. Sairauden tunnistamisessa on edelleen parantamisen varaa ja hän uskoo, että erityisesti nuorille naisille suunnattu informaatio kuukautisterveydestä ja endometrioosista on vaikuttavaa. Suvitien oma rooli on kouluttaa lääkäreitä ja hoitajia, ja tehdä siten sairautta näkyväksi ja tunnetuksi. Hän on pitänyt lukuisia luentoja endometrioosista eri koulutuspäivillä ja kirjoittanut Duodecim -lehteen ja Duodecimin Naistentautiopin oppikirjaan kuukautiskivuista. Yllä mainitun Podcastin lisäksi pian julkaistaan Suomen Lääkärilehdessä teemanumero endometrioosista. Tuohon teemanumeroon hän on kirjoittanut artikkelin ”Milloin epäilen endometrioosia”.

Lopuksi Suvitie haluaa kertoa kaikille endometrioosia sairastaville, että endometrioosin hoito on kehittynyt valtavasti parin vuosikymmenen aikana ja sairaus on näkyvämpi kuin ennen. Hyviä hoitoja on tarjolla ja uusia kehitetään. Suvitie muistuttaa myös välillä ”unohtamaan sairautenne” ja tehdä asioita, joista nautitte. Suvitie haluaa toivottaa mukavaa Endometrioosiviikkoa koronapandemian keskelle.

 

Haluamme kiittää Pia Suvitietä vastauksista ja vapaaehtoistamme Tiia Ennalaa haastattelukysymysten muotoilusta ja esittämisestä!

blogikuva2
Kategoriat:
Scroll to Top