Myoomatietoisuuden päivän kokemuskirjoitus

Ajankohtaisiinblogiin banner kuvia (2)

Myoomatietoisuuden päivää vietetään 1. kesäkuuta

Myoomatietoisuuden päivänä 1.6. julkaisemme vapaaehtoisen vie1askynäkirjoituksen, jossa lisätään tietoisuutta myoomista kokemuskirjoituksen avulla.

Kokemuskirjoitus tekee näkyväksi sen, kuinka paljon myoomat voivat vaikuttaa elämänlaatuun. Hyvälaatuisuudestaan huolimatta myoomien oireet voivat haitata toiminta- ja työkykyä, jonka takia tietoisuuden lisääminen on tärkeää. Kuten useimpien gynekologisten sairauksien ja oireyhtymien kohdalla, on ”naistenvaivoihin” viittaaminen usein räikeää vähättelyä.

Lämpimästi kiitos siis aktiiviselle vapaaehtoiselle Sanna Blomqvistille, joka halusi kertoa tarinansa myoomatietoisuuden lisäämiseksi!

Myoomatietoisuuden avulla kohti parempaa ymmärrystä: elämää myoomapotilaana

”Elettiin alkuvuotta 2016.  Olin menossa verenluovutukseen, jossa mitattiin hemoglobiini ja varmistettiin sopivuuteni luovuttajaksi. Hemoglobiinini oli 104 ja verenluovutuksesta kehotettiin hakeutumaan jatkotutkimuksiin. Hemoglobiiniarvoni on ollut aina matalahko, mutta nyt kyseessä oli kohtalaisen matala arvo. Vasta sitten tajusin itsekin, mistä oli kyse: minulla oli ollut jokusen tovin jo todella runsaat kuukautiset. Olin jotenkin turtunut ajatukseen runsaista kuukautisista, sillä sellaiset minulla on aina olleet. Mutta, en ollut havahtunut siihen, että ne olivat poikkeuksellisen runsaat. Vasta epäonnistuneen verenluovutuksen ja ystävän kanssa keskustelun myötä tajusin, että ei tämä nyt ihan normaalia ole.

Hakeuduin työterveyteen, josta pääsin gynekologin vastaanotolle. Kohdussani todettiin myooma ja hoidoksi sain e-pillerit. Mainittakoon vielä, että olin alle 30-vuotias. Aloitin e-pillerit, mutta huomasin pian, että hoito ei toimi. Jatkoin eri lääkäreillä ravaamista ja lähdin joka kerta tyhjin käsin vastaanotolta. Lopulta menin silloisen työterveyteni omalääkärille itkien, että en enää jaksa. Tarvitsen jotain konkreettista apua. Hän teki lähetteen erikoissairaanhoitoon. Ja kiitos hänelle siitä, että tekikin.

Erikoissairaanhoidon potilaaksi pääsin vuodenvaihteessa 2016-2017. Muistelen vieläkin ensimmäistä vastaanottokertaa lämmöllä. Vaikka huone oli tupaten täynnä erikoislääkäriä, erikoistuvaa lääkäriä, lääketieteen kandidaattia, kätilöopiskelijaa ja kätilöä (he testasivat minuun jotain uutta hienoa ultraäänilaitetta) niin koin oloni turvalliseksi. Tutkimuksen jälkeen erikoislääkäri istui alas ja sanoi suoraan, että hän ei näe muuta vaihtoehtoa kuin leikkaus. Purskahdin itkuun helpotuksesta: vihdoin lääkäri, joka uskoo minua ja ymmärtää kokemukseni.

Matkalla leikkaukseen

Alkuvuodesta 2017 tilanne lähti pahenemaan. Jouduin ravaamaan vessassa jatkuvasti, pahimmillaan 2-3 kertaa tunnissa. Arki alkoi tuntumaan liian kuormittavalta ja lopulta vuotojen takia hakeuduin paikkakuntani päivystykseen. Kipujakin minulla välillä oli, mutta en kokenut kipuoireilua läheskään yhtä kuormittavana kuin vuotohäiriöitä. Lähdin kotiin tyhjin käsin, mutta tilanne vaan jatkui pahenemistaan.

Eräänä arkiaamuna, kun olin lähdössä töihin, verta tuli niin paljon, että en pystynyt poistumaan kodistani. Vuodot olivat niin runsaat. Soitin huutoitkua hoitavalle taholleni, että nyt riittää ja jotain pitää tehdä, sillä en pysty elämään normaalia parikymppisen ihmisen elämää. Sain ohjeeksi hakeutua välittömästi heidän vastaanotolleen. Vastaanotolta lähdin helpottuneena: jäin sairaslomalle ja leikkausaikaani kiirehdittiin. Pääsin leikkaukseen viikon päästä. Sain vihdoin hengähtää.

Sain olla viikon kotona rauhoittumassa ennen leikkausta. Leikkaus suoritettiin alkuvuodesta 2017 ja se meni hyvin. Toivuin nopeasti ja neljän viikon toipumisen jälkeen olin sataprosenttisessa iskussa ja oma itseni. Koin, että vihdoin voin elää elämääni siten, miten muutkin alle kolmekymppiset elävät. Ja ennen kaikkea: myooma oli poissa. Muistan ensimmäisellä erikoissairaanhoidon käyntikerralla lääkärin sanoneen minulle, että myooma täyttää kohdustani suurimman osan, eli raskaaksi tulo voisi olla hyvin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Nyt tämä murhe oli poissa ja kykenin miettimään myös tulevaisuuttani mahdollisesti äitinä.

Seuraava elämänvaihe

Elin vuoteen 2020 asti tasaista ja rauhallista arkea, johon kuului perhe, ystävät ja urheilu. Ja lopulta vihdoin siihen myös äitiys. Menin raskauden ensimmäiseen ultraäänitutkimukseen, missä kuulin sekä iloisia uutisia että myös kurjia uutisia. Kohdussani kasvava pieni elämänalku voi hyvin, mutta kohdussani oli taas myoomia. Olin musertunut. Ensin ajattelin, että ei kai taas – ja seuraavaksi, että miten myoomat vaikuttavat vauvaan? Raskauden aikana voin hyvin ja kävin muutamassa ylimääräisessä ultrassa myoomien vuoksi. Myoomat eivät vaikuttaneet raskauteen ja kesällä 2020 pieni, terve vauva syntyi ihastuttamaan arkeani.

Lapseni kasvoi ja niin kasvoivat myoomani. Olen hyväksynyt sen, että myoomat kuuluvat elämääni ja arkeeni niin kauan, kun minulla kohtu on. Kuitenkin myoomapotilaana olen huomannut sen, miten edelleen vielä tänä päivänä naisille tyypillisistä sairauksista ja oireista puhutaan ”naistenvaivoina”. En toivoisi kenellekään koskaan sitä, mitä olen itse joutunut myoomien takia kokemaan. Vaikka myoomat eivät olisikaan pahanlaatuisia, voivat niiden aiheuttamat oireet olla. Pahimmillaan ne vaikuttavat toimintakykyyn, arjesta selviytymiseen ja jopa mielenterveyteen. Toivoisin kuitenkin laajempaa ymmärrystä siihen, miten ”naistenvaivat” vaikuttavat naisten arkeen ja elämään jopa invalidisoivasti. Myoomapotilaat ansaitsevat näkyvyyttä ja ymmärrystä sen suhteen, että kyseessä on todellinen ongelma eikä päästä keksitty saati liioiteltu vaiva.

Kiitos Korento Ry:lle mahdollisuudesta jakaa oma kokemukseni ja sitä kautta mahdollistaa toivottavasti myös muiden myoomapotilaiden äänen kuuluminen.”

Kuvassa auringonvalon häikäisemä niitty jossa vaaleanpunaisia kukkia.

Myoomatietoa Terveyskirjastosta:

Myoomat ovat hyvälaatuisia kohdun kasvaimia. Ne ovat varsin yleisiä ja useimmiten oireettomia. Myoomia voi löytyä gynekologisen tutkimuksen satunnaislöydöksenä, eikä oireettomiin myoomiin vaadita lisätutkimuksia, ellei löydös ole kookas tai nopeasti kasvava.

Oireisena myooma voi kuitenkin vaikuttaa elämänlaatuun merkittävästi. Myoomaoireita ovat erittäin runsaat kuukautisvuodot sekä lantion- ja alavatsan kivut. Kohtuontelon myooma voi suureksi kasvaessaan myös heikentää raskaaksi tulemisen mahdollisuuksia ja nostaa keskenmenoriskiä.

Myoomia ei voida lääkkeellisesti poistaa, mutta niiden oireita voidaan helpottaa. Runsaita vuotoja voidaan hillitä traneksaamihappolääkkeellä tai hormonikierukalla ja kipua lääkitään tulehduskipulääkkeellä.

Myoomien leikkaushoitoa on syytä harkita, jos myooma kasvaa nopeasti tai oireet ovat erittäin vaikeita. Leikkaustarpeen arviointia ja hoidon kiireellisyyttä arvioidaan mm. myooman koon ja sijainnin-, kasvunopeuden-, oireiden aiheuttaman haitan- sekä muiden hoitomuotojen tehokkuutta huomioiden.

Leikkausmuotoa valitessa otetaan huomioon mahdollinen raskaustoive. Jos raskaus on myoomapotilaalle ajankohtainen ja toivottu, kohtu pyritään säästämään vain myoomakyhmyt poistamalla.

Kohdun poistoa kuitenkin suositellaan, jos raskaus ei ole enää potilaalle ajankohtainen tai jos kohdussa on paljon kookkaita myoomia. Kohdun poisto estää myoomien uusiutumisen.

Lähde: Terveyskirjasto (siirtyy Terveyskirjasto-sivustolle).

Kategoriat: