Vulvodyniaa sairastavien on todettu pelkäävän raskausajan ja synnytyksen aiheuttavan kipuoireiden pahenemista. Ajatus siitä saattaa olla niin pelottava, että se johtaa lapsettomuuteen. On kuitenkin viitteitä siitä, että alateitse synnyttäneillä vulvodyniaa sairastavilla lantionpohjan kipuoireet päinvastoin saattavat lievittyä synnytyksen jälkeen. (Smith 2022). Aihetta on tutkittu toistaiseksi vähän.
Yksi mahdollinen selitys ilmiölle voi olla alatiesynnytyksessä tapahtuva voimakas venytys lantionpohjan kudoksille ja sen aiheuttama tuntemusten herkistymisen lievittyminen ja hyvänlaatuinen kudosten löystyminen. Raskaushormonien aiheuttama lantion nivelsiteiden ja muiden kudosten löystyminen on tarkoituksenmukaista vauvan kulkemiseksi synnytyskanavan läpi. On mahdollista, että se vähentää myös vulvodynialle tyypillistä lantionpohjan ylijännitystä ja lisää näin lihasten verenkiertoa. Asiantuntijat arvelevat myös, että raskauden aikana emättimen ja ulkosynnyttimien hormonaalisesti paksuuntuva limakalvo ns. korjaa vulvodynialle tyypillistä kosketusarkuutta (Törnävä 2022).
Synnytys itsessään ei kuitenkaan ole sellaisenaan riittävä “hoitomuoto”. Raskaus on kuormittavaa aikaa lantionpohjalle, ja vulvodyniataustalla sen kuntouttamiseen on syytä panostaa erityisesti. Lantionpohjan tunnistusharjoitukset on suotavaa aloittaa jo vuorokauden sisällä synnytyksestä, mikäli yleisvointi sen sallii. Esimerkiksi episiotomia ei ole este tunnistusharjoitusten aloittamiselle. Koska vulvodyniaan voi liittyä lantionpohjan rentouttamisen vaikeutta ja kroonista ylijännitystä (vaginismus), on hyvä hakea varmistus oikealle supistustekniikalle lantionpohjan ja/tai äitiysfysioterapian asiantuntijalta jo ennen jälkitarkastusta.
Synnytykseen valmistautuminen on tärkeää
On mahdollista, että vulvodyniaa sairastavilla on kohonnut riski lantionpohjan repeämiin synnytyksissä. Tämä voi liittyä vaikeuteen rentouttaa lantionpohjaa synnytyksen aikana (Möller 2015). Tähän liittyen fysioterapia tulisikin aloittaa jo raskausaikana: lihasten rentouttamisen harjoittelu ja erottaminen jännitystilasta olisi erittäin tärkeää pitää mukana jo ennen synnytystä. Synnytys on aina ainutlaatuinen tapahtuma, ehkä ensimmäinen naisen elämässä, jota ei pysty täysin hallitsemaan. Erilaisilla synnytysvalmennuksilla tähän voi jonkun verran varautua, ja mitä vähemmän hätääntyy, sitä paremmin voi muistaa opetellut tekniikat synnytyksessäkin.
Lantionpohjan alue paranee tyypillisesti nopeasti hyvän verisuonituksensa avustuksella, joten harvoin I- ja II-tason repeämät aiheuttavat suurempaa haittaa ja episiotomiakin (välilihan leikkaus) paranee tyypillisesti hyvin. Arpikudosta voi kuitenkin käsitellä itse lantionpohjan tai äitiysfysioterapeutin ohjaamana ja tämä voi mahdollisesti lievittää kipua ja kireyttä.
Keisarinleikkaus ja kuntoutus
Vulvodyniaa sairastavat synnyttävät terveitä verrokkeja useammin keisarinleikkauksella (Möller 2015). Keisarinleikkauksen jälkeistä kuntoutusta on tutkittu vähän. Kliinisen kokemuksen mukaan sektio- eli keisarinleikkausarven paranemista voidaan tukea liikeharjoittelulla sekä manuaalisilla käsittelyillä, kun arpi on riittävän parantunut. Onkin suositeltavaa pyrkiä liikuttamaan kehoa monipuolisesti, jotta lantion alueen lihas- ja kalvorakenteet pysyvät mahdollisimman joustavana ja auttavat myös pitämään lantionpohjaa rentona. Vaikka synnytyskanava ei joudukaan venytykseen keisarinleikkauksessa, on se ollut kovalla kuormituksella koko raskausajan, joten lantionpohjan palautumista täytyy tukea sopivalla yksilöllisellä harjoittelulla.
Lantionpohjan harjoittelun hyötyjä
On viitteitä siitä, että lantionpohjan harjoittelulla voidaan vaikuttaa positiivisesti seksuaaliseen minäpystyvyyteen, kiihottumiseen, kehon hyväksymiseen, halukkuuteen, tyydyttymiseen, orgasmeihin ja kipuun raskauden jälkeen (tutkittaessa ei-vulvodyniaa sairastavia). Tehokkainta ja parhainta harjoitusohjelmaa ei ole kuitenkaan voitu osoittaa. Em. oireet aiheuttavat seksuaalista toimintahäiriötä, jossa on kyse psykofyysisistä muutoksista, jotka aiheuttavat mm. haluttomuutta ja stressiä. Tutkittaessa terveitä verrokkeja (ei vulvodyniaa) on todettu, että seksuaalitoimintojen häiriöt koskettavat yleisesti naisista 43 % ja synnyttäneistä jopa 63–93 %. (Sobhgol 2018.) Kun yleisesti tiedetään, että vulvodynia vaikuttaa tyypillisesti seksuaalisuuteen ja sukupuolielämään, tulisi lantionpohjan huomioiminen olla tärkeä osa raskauden ajan ja synnytyksen jälkeistä kuntoutusta, vielä kun se on ilmeisen tehokasta!
Kaikki voikin mennä paremmin kuin ajattelit
Synnytyksen jälkeiseen aikaan tulisi siis valmistautua jo raskauden aikana. Mikäli synnytystapahtumaa tulee tarvetta käsitellä jälkeenpäin, tulisi etenkin vulvodyniataustalla hakeutua keskusteluavun piiriin neuvolan kautta matalalla kynnyksellä. Erilaiset pelot, traumat ja muut negatiiviset kokemukset vaikuttavat paljon myös kivun kokemukseen ja voivat sen myötä vaikuttaa vulvodynian oirekuvaan. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että pienen, rakkaan tulokkaan lisäksi synnytys voi tuoda jopa helpotusta lantionpohjan kipuihin.
Kirjoittaja: Kerttu Ikävalko, fysioterapeutti
LÄHTEET
Möller, Louise, Josefsson, Ann, Bladh, Marie, Lilliecreutz, Caroline, Sydsjö, Gunilla. Reproduction and mode of delivery in women with vaginismus or localised provoked vestibulodynia: a Swedish register-based study, 2015, British Journal of Obstetrics and Gynecology, (122), 3, 329-334. http://liu.diva-portal.org/smash/get/diva2:795077/FULLTEXT01.pdf
Smith, Kelly B., Zdaniuk, Bozena, Ramachandran, Smruthi O., Brotto, Lori A. A longitudinal case-control analysis of pain symptoms, fear of childbirth, and psychological well-being during pregnancy and postpartum among individuals with vulvodynia. 2022. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0266613822002182?via%3Dihub
Sobhgol, Sahar Sadat, Priddis, Holly, Smith, Caroline A., Grace Dahlen, Hannah. The Effect of Pelvic Floor Muscle Exercise on Female Sexual Function During Pregnancy and Postpartum: A Systematic Review. 2018. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S2050052118300878
Törnävä, Minna. Sähköpostikonsultointi. 31.10.2022.
