Vulvodynia ja mielenterveys

Kun ongelma todella on ala- eikä yläpäässä

Hei sinä vulvodyniaa sairastava nainen. Tunnistat varmaan uskomuksen, johon otsikossa viittaan. Siis sen, että kipu alapäässä olisi psykosomaattista, johtuisi jännityksestä, stressistä, masennuksesta tai siitä, että jotenkin muuten vain et osaisi nauttia kehostasi tai seksuaalisuudestasi.

Haluaisin sinun tietävän, että olen todella pahoillani, jos olet joutunut törmäämään näihin uskomuksiin. Ja toivottavasti voit uskoa, kun kerron, että ne eivät ole totta.

Vulvodynia on fyysisinä oireina ilmenevä oireyhtymä, johon voi liittyä myös monenlaisia psyykkistä huonovointisuutta. Vulvodynian ei kuitenkaan ajatella johtuvan psyykkisistä syistä. Et siis ole itse aiheuttanut kipujasi ajatustesi, tunteidesi, tekojesi, tekemättä jättämistesi tai edes alitajuntasi välityksellä. Et ole syyllinen kipuihisi.

Haluaisin sinun myös tietävän, että vulvodynian kaltainen intiimi vaiva aiheuttaa väistämättäkin paljon vaikeita tunteita ja on täysin ymmärrettävää, että sinullakin niitä varmasti on. Vulvodynia voi olla todella kivulias, hankala ja hyvin kokonaisvaltaisesti kuormittava oireisto.

Pitkäaikainen kipusairaus olisi jo itsessään kenelle tahansa henkisesti raskas taakka, mutta vulvodynian kohdalla kipuun ja muihin oireisiin liittyvän kärsimyksen lisäksi olet todennäköisesti joutunut myös tuntemaan häpeää oireiden intiimin luonteen vuoksi. On raskasta tuntea kipua, mutta on vielä rankempaa tuntea kipua, josta ei välttämättä kovin tarkasti uskalla kertoa muille. Ja kun ei voi kertoa, voi ehkä jäädä vaille sellaista myötätuntoa ja kannattelua, mitä toisenlaisten kipusairauksien kanssa elävät saattavat kanssaihmisiltään saada.

Toivoisin kuitenkin, että et jäisi häpeän vangiksi – että et uskoisi häpeän viestiä, että olet jotenkin vääränlainen, viallinen, epäonnistunut tai että et oireidesi takia olisi yhtä arvokas, kiinnostava tai haluttava kuin muutkin. Sillä sinä olet, mutta vulvodyniaan liittyvä häpeä saattaa tällä hetkellä heikentää arvostelukykyäsi ja vääristää minakuvaasi. Toivoisin, että saat voimaa kulkea läpi häpeän kohti luottamusta siihen, että sinä kelpaat ja riität, sairaudesta huolimatta.

Tiedät varmasti, että häpeän lisäksi moni vulvodyniaa sairastava on joutunut kamppailemaan syyllisyyden kanssa, kun oireiden vuoksi ei aina pysty toimimaan niin kuin haluaisi. Parisuhteessa yhdyntä voi olla vaikeaa tai ei onnistu ja opiskelu- ja työelämässä suoriutuminen ei ehkä ole yhtä hyvää kuin se olisi ihan terveenä. Syyllisyyden ohella myös erilaiset pelot voivat olla tuttuja, kun kiputilannetta ei aina voi täysin ennakoida ja sairauden hoitojen tulokset ovat yksilöllisiä.

Häpeä, syyllisyys ja pelko eivät ole helppoja tunteita kohdattaviksi. Toivon sinulle kuitenkin rohkeutta tutkia näitä ja muitakin vulvodyniaan liittyviä tunteita, vaikka se olisikin vaikeaa. Aika usein on kuitenkin niin, että vulvodynian aiheuttamat masennus- ja ahdistusoireet helpottuvat, kun oireiden alla piileskelevät vaikeat tunteet tunnistaa tarkemmin ja niitä pystyy käsittelemään. Ja pidäthän edelleen mielessä, että psyykkiset oireet eivät ole vulvodynian syy vaan seuraus.

Koska luet tätä tekstiä, olet jo ehkä löytänytkin Korento ry:n vertaistoiminnan piiriin. Vertaistuen parhaita puolia on ehkä juuri sen tarjoamat mahdollisuudet puhua sairauden herättämistä tunteista samantyyppisiä vaikeuksia kohdanneiden kanssa – toivottavasti käytät tätä väylää hyödyksesi.

Kannustan sinua puhumaan kokemuksistasi myös läheisillesi ja tarvittaessa myös ammattiauttajille. Vulvodynia ei ole psyykkinen sairaus, mutta terapia-apu voi kuitenkin lievittää oireiden aiheuttamaan psyykkistä kuormaa ja auttaa sinua selviämään läpi vaikeiden vaiheiden. Ammattiapu voi myös lisätä luottamustasi siihen, että hyvä ja läheinen parisuhdekin voi olla mahdollinen kipuoireista huolimatta.

Lopuksi vielä toivon, että luottamuksesi itseesi ja sinua tukeviin ihmisiin kasvaa suuremmaksi kuin kipusi, jolloin voit voida paremmin, sairaudesta huolimatta.

Mirka Paavilainen
Psykologi, psykoterapeutti, seksuaalineuvoja
Ovumia Perheklinikka, Tampere
FB: Psykologi Mirka Paavilainen

 

Vulvodyniaviikko_blogi
Kategoriat:
Scroll to Top