Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry:n kyselyn mukaan suurin osa (62 %) gynekologisen sairauden tai oireyhtymän kanssa elävistä saa pääosin hyvää hoitoa, mutta myös monia ongelmakohtia nousee esille. Diagnoosiviiveet vaihtelevat nopeasta diagnosoinnista kymmeniin vuosiin ja niiden keskiarvo oli kyselyssä 8,97 vuotta. Diagnoosin saaminen on monelle tärkeää tilanteen selkeyden ja oikean hoidon kannalta, mutta tietoa ja tukea tarvittaisiin enemmän. 59 % vastaajista ei ole saanut riittävästi tietoa sairaudestaan tai oireyhtymästään diagnosoinnin yhteydessä.
Hoidon jatkuvuudessa, saatavuudessa ja kivun hoitamisessa on kehitettävää. 57 %:lla vastaajista ei ollut vastaushetkellä hoitokontaktia, mutta suurin osa heistä koki tarvitsevansa sitä. 43 % ei saa tarvittaessa nopeasti apua terveydenhuollosta ja 44 % oli sitä mieltä, ettei ole saanut riittävästi hoitoa kipuihin.
Korento toivoo, että kevään hyvinvointialuevaaleissa ehdolla olevat huomioivat gynekologisen hoidon puutteet. Vaalitavoitteissamme vaadimme diagnosoinnin nopeuttamista ja nopeampaa hoitoonpääsyä niin yleislääkärille kuin gynekologille.
Tutustu Korennon alue- ja kuntavaalitavoitteisiin: korento.fi/vaalit
Myös hoidon taloudelliset kustannukset ovat monelle vastaajalle merkittävä rasite. 35 % vastaajista koki paljon taloudellisia haasteita hoidon, kuntoutuksen tai lääkityksen kustannuksista. Noin kolmannes raportoi siirtäneensä terveydenhuollossa asiointia (33 %) tai lääkkeen hankkimista (30 %) kustannussyistä. Lisäksi 30 % kertoi, ettei mikään sairauden hoitoon käytettävä lääke ole Kela-korvattava ja 36 %:lla vain osa lääkkeistä on korvattavia. Aluevaaleissa Korento vaatii, että hoidon tulee olla kaikille taloudellisesti saavutettavaa eivätkä asiakasmaksut saa estää kenenkään hakeutumista hoitoon.
Kyselyn vastaajilla oli mahdollisuus myös kertoa omin sanoin kokemuksistaan. Avovastauksissa korostui erityisesti turhautuminen siihen, ettei gynekologisia oireita ja kipua ole otettu tosissaan terveydenhuollossa. Vähättelyn kokemukset jäävät usein vaivaamaan, vaikka myöhemmin olisikin saanut hyvää hoitoa. Kuukautisterveyttä ja kuukautisoireisiin liittyvää tietoa tulisi edistää jatkossa sekä kunnissa että hyvinvointialueilla. Oireiden tunnistaminen terveydenhuollossa on tärkeää, mutta sen lisäksi tietoa tulee jakaa esimerkiksi kouluissa ja nuorisopalveluissa.
Esimerkkejä vastauksista:
- Nuorena ensimmäisillä gynekologikäynneillä lääkärin tokaisu jäänyt mieleen: ”kuulehan tyttö, kyllä kuukautisten kuuluukin olla vähän kivuliaat”
- Olen saanut hyvää hoitoa, mutta myös aivan järkyttävän huonoa hoitoa ja paljon siltä väliltä. Huonosta hoidosta jää niin pahat traumat, että edelleen tulee kyyneleet silmiin, kun niitä kertoja muistelee. On vähätelty, esineellistetty, aiheutettu tarpeetonta kipua, saatu avuton olo ja jätetty ilman hoitoa. Parhaissa tapauksissa taas on kohdattu kokonaisena ihmisenä, uskottu, oikeasti ymmärretty ja autettu. Pahat kokemukset jää mieleen, mutta hyvät on niitä jotka oikeasti auttaa selviämään päivittäisessä arjessa.
- Se valtava helpotuksen tunne, kun lääkäri sanoo varmalla äänellä suoraan diagnoosin ja kirjaa sen käynnin kertomukseen, nostaa edelleen kyyneleet silmiin vuosienkin päästä.
Lisätietoa kyselystä:
Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry toteutti syksyllä 2024 kyselyn, johon vastasi noin 400 gynekologisen sairauden tai oireyhtymän kanssa elävää ihmistä. Vastaajien ikäjakauma oli laaja ja vaihteli 16 ja 78 vuoden välillä. Valtaosalla vastaajista (62%) oli diagnosoitu endometrioosi. 22 % vastasi diagnoosikseen PCOS:n ja 14 % vulvodynian. 10 % vastasi, ettei heillä ole diagnoosia vastaamishetkellä. Osalla oli useampi päällekkäinen diagnoosi, minkä vuoksi näiden vastausten yhteenlaskettu lukema ylittää 100 %. Vastaajia oli ympäri Suomea eri hyvinvointialueilta. Suurimmat vastaajamäärät olivat Pirkanmaalta, Helsingistä, Pohjois-Pohjanmaalta ja Varsinais-Suomesta.
Lisää kyselyn tuloksia julkaistaan myöhemmin.