POTKAn kysely: Korvausten ulkopuolelle jäävät sairauskulut voivat nousta sadoista jopa yli 1 000 euroon kuukaudessa

Ajankohtaisiinblogiin banner kuvia (8)

Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen verkosto POTKA toteutti alkuvuodesta kyselyn korvausten ulkopuolelle jäävistä sairastamisen kustannuksista. Järjestöjen kautta levitettävällä kyselyllä kerättiin tietoa siitä, kuinka paljon ei-Kela-korvattavat lääkkeet ja muut korvattavuuksien ulkopuolella olevat menot kuormittavat ihmisten taloutta.

Myös Korennossa jaoimme kyselyä eteenpäin ja kyselyyn saatiinkin paljon vastauksia gynekologisen sairauden tai oireyhtymän kanssa eläviltä. Kiitos kaikista vastauksista!

Kyselyn tuloksissa näkyy, että korvausten ulkopuolisia kustannuksia on paljon. Yleisin vastaus oli 50–100 euroa kuukaudessa. Avovastauksissa kerrottiin siitä, miten paljon kustannukset näkyvät ihmisten arjessa. Moni kertoi esimerkiksi joutuvansa tinkimään jatkuvasti muista välttämättömistä kuluista.

Kyselyyn vastanneista valtaosalla (96 %) sairauden hoitoon liittyvät kustannukset, joista ei saa Kela-korvausta, olivat suuruudeltaan alle 300 euroa kuukaudessa. Hieman alle kolmasosalla vastaajista korvausten ulkopuolelle jäävät sairauskustannukset olivat suuruudeltaan 50–100 euroa kuukaudessa, vähän yli viidenneksellä (28 %) 20–50 euroa kuukaudessa ja lähes yhtä suurella osalla (26 %) 100–300 euroa kuukaudessa. 0,3 prosenttia vastaajista kertoi kustannuksiksi yli 1 000 euroa kuukaudessa.

”Ei-Kela-korvattavat lääkkeet ovat merkittävä ongelma gynekologisten sairauksien ja oireyhtymien hoidossa. Täytyy muistaa, että näiden päälle tulevat kaikki korvattavuuksien piirissä olevat kulut. Olisi tärkeää saada kaikki pitkäaikaisesti sairauden hoidossa käytettävät lääkkeet Kela-korvausten piiriin”, kommentoi Korento ry:n toiminnanjohtaja, POTKA-verkoston varapuheenjohtaja Olga Haapa-aho.

Alla POTKAn julkaisema uutinen kokonaisuudessaan:

Kysely: Korvausten ulkopuolelle jäävät sairauskulut voivat nousta sadoista jopa yli 1 000 euroon kuukaudessa

Sairaudet aiheuttavat monenlaisia kustannuksia, joista ei saa korvausta yhteiskunnalta. Korvauksen piiriin kuulumattomat sairauskulut ovat useimmiten suuruudeltaan alle 300 euroa kuukaudessa, mutta kulut vaihtelevat paljon, selviää SOSTEn koordinoiman Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen verkoston POTKAn kyselystä.

Kyselyyn vastanneista valtaosalla (96 %) sairauden hoitoon liittyvät kustannukset, joista ei saa Kela- korvausta, olivat suuruudeltaan alle 300 euroa kuukaudessa. Hieman alle kolmasosalla vastaajista korvausten ulkopuolelle jäävät sairauskustannukset olivat suuruudeltaan 50–100 euroa kuukaudessa, vähän yli neljänneksellä (28 %) 20–50 euroa kuukaudessa ja lähes yhtä suurella osalla (26 %) 100–300 euroa kuukaudessa. 0,3 prosenttia vastaajista kertoi kustannuksiksi yli 1 000 euroa kuukaudessa.

Kuvio: Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen verkoston kyselyyn vastanneista sairauden hoitoon liittyvät ei-korvattavat kustannukset kuukaudessa olivat alle 20 euroa 12 prosentilla vastaajista. 28 prosentilla ne olivat 20–50 euroa ja 30 prosentilla 50–100 euroa. 26 prosentilla vastaajista sairauden ei-korvattavat kustannukset olivat 100–300 euroa kuukaudessa ja 4 prosentilla 300–500 euroa kuukaudessa. Yhdellä prosentilla kustannukset olivat 500–1000 euroa kuukaudessa ja yli tuhat euroa kuukaudessa 0,3 prosentilla vastaajista. Kysymykseen sairauden hoitoon liittyvistä ei-korvattavista kustannuksista vastasi 1559 henkilöä.

Korvausten ulkopuolelle jääviä sairauskustannuksia aiheutuu kyselyn perusteella usein esimerkiksi reseptilääkkeiden omavastuista, ilman reseptiä saatavista lääkkeistä sekä sairauden hoidossa noudatettavasta erityisruokavaliosta.

POTKAn alkuvuonna 2024 toteutettuun kyselyyn esimerkiksi Kela-korvausten ulkopuolelle jääneistä sairauskustannuksista vastasi 1 583 henkilöä. Noin puolella (780) kyselyn vastaajista oli useampi kuin yksi sairaus.

Sairaudet tuovat arkeen monenlaisia haasteita

Kyselyn avointen vastausten perusteella sairastamisen kustannukset aiheuttavat ihmisille monenlaisia haasteita arkeen. Osalla kyselyn vastaajista rahat ovat niin tiukalla, että lääkeannoksia pitää pienentää taikka valita ruoan ja lääkkeiden väliltä.

”Joudun valitsemaan voinko ostaa jotain ruokaa vai lääkkeet jotka tarvitsen. Kumpi on tärkeämpi/parempi sillä hetkellä”

(Kyselyyn vastannut, jolla neljä sairautta ja sairauden hoitoon liittyvät kustannukset, joista ei saa Kela-korvausta, ovat 50–100 e/kk)

”Olen joutunut puolittamaan lääkeannoksia. Joutunut olemaan pidemmän ajan ilman lääkettä. Olisi mahdollisuus biologiseen lääkkeeseen, mutta kertaosto liian kallis 800€, toki katto tulee täyteen, mutta aloitukseen ei varaa.”

(Kyselyyn vastannut, jolla yksi sairaus ja sairauden hoitoon liittyvät kustannukset, joista ei saa Kela-korvausta, ovat 50–100 e/kk)

Osa kyselyn vastaajista nosti esiin, että sairauden takia noudatettava erityisruokavalio tulee kalliiksi.

”Rahat ei riitä monipuoliseen gluteenittomaan ruokavalioon, koska ruoka on niin hintavaa, että vaihtoehdot ovat vähissä. Ainut missä voi vähän säästää on ruoka ja se näkyy lautasella.”

Sairastamisen kustannuksia helpotettava

Kyselyn tulokset osoittavat, että sairastamisen kustannuksiin tarvitaan helpotusta, katsoo POTKA-verkoston puheenjohtaja Sanna Kaijanen.

”Sairaudet aiheuttavat monenlaisia kuluja, joista läheskään kaikki eivät ole korvattavia. Korvauksien ulkopuoliset kulut jäävät usein helposti kokonaan huomiotta. Toivottavaa olisi, että yhä useammasta pitkäaikaissairauden hoitoon käytettävästä lääkkeestä tai valmisteesta saisi korvausta”, Kaijanen sanoo.

Myös hallituksen ja hyvinvointialueiden viimeaikaiset toimet kasvattavat sairauksien aiheuttamaa taloudellista taakkaa pitkäaikaissairaille.

”Terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset, lääkkeiden arvonlisäveron korottaminen ja sosiaaliturvaleikkaukset osuvat moniin pitkäaikaissairaisiin ihmisiin. Heidän taakkaansa ei pidä lisätä vaan keventää, jotta kaikilla olisi mahdollisuus saada tarvitsemansa lääkkeet ja hoito”, Kaijanen muistuttaa.

Lisäksi pitkäaikaissairaiden tilannetta voidaan helpottaa toteuttamalla hallitusohjelmaan kirjattu lääkkeiden omavastuun jakaminen osiin.

”Lääkkeiden vuosiomavastuun maksamisen jaksottaminen on toteutettava mahdollisimman pian, jotta alkuvuodelle kasaantuvat lääkekulut eivät jatkossa ajaisi sairastuneita taloudelliseen ahdinkoon”, sanoo SOSTEn erityisasiantuntija ja POTKA-verkostoa koordinoiva Kaarina Tamminiemi.

SOSTEn koordinoima POTKA on valtakunnallisten potilas- ja kansanterveysjärjestöjen verkosto, jonka tavoitteena on lisätä järjestöjen yhteistoimintaa erilaisissa potilaisiin, terveyteen ja terveyspolitiikkaan liittyvissä asioissa.

Lisätietoja:

Sanna Kaijanen, Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen verkoston puheenjohtaja, sanna.kaijanen@kuuloliitto.fi
Kaarina Tamminiemi, erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, kaarina.tamminiemi@soste.fi

Kategoriat: