Lausunto ei-kaupallisen sijaissynnytysjärjestelyn sallimista koskevasta selvityksestä

Korento ry:n lausunto ei-kaupallisen sijaissynnytysjärjestelyn sallimista koskevasta selvityksestä.

Taustaselvitykseen ei lausuttavaa

Rinnasteiset säätelymallit: Siinä missä hedelmöityshoitoja ja vanhemmuuden vahvistamista koskevat lait voivat osin koskea ei-kaupallista sijaissynnytystä ja lain valmistelussa näiden yhteensopivuuteen tulee kiinnittää huomiota niin näillä eikä muilla kuten adoptio lainsäädännöllä voida säätää sijaissynnytyksestä. Sijaissynnytys tarvitsee omalaatuisuutensa vuoksi erillisen sääntelyn.

Valvonta: Sijaissynnytysjärjestelyiden tulee olla valvottuja ja vaatia viranomaisten vahvistama virallinen sopimus, jonka sisällöstä viranomaiset ja/tai lainsäädäntö säätävät. Prosessin tulee sisältää ennakkoon pakollista neuvontaa aiotuille vanhemmille sekä sijaissynnyttäjälle, jotta kaikki ovat tietoisia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ja mahdollisia ongelmia voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä. Sopimus tulee tehdä aiottujen vanhempien ja sijaissynnyttäjän välille viranomaisten valvonnassa.

Aiottujen vanhempien edellytykset: Sijaissynnytysjärjestelyiden on tärkeää olla yhdenvertaisia. Niin itsellisten vanhempien, kuin parien tulee voida hakea apua lapsettomuuteen sijaissynnytysjärjestelystä. Sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen ei kuulu vaikuttaa järjestelyyn hakeutumiseen. Kohtuulliset ala- ja yläikärajat ovat suositeltavia. Rajoissa pyydämme huomioimaan, että gynekologiset sairaudet kuten adenomyoosi tai endometrioosi voivat johtaa kohdunpoistoon jo huomattavan nuorena (jo alle 25 vuotiaana) ja toisaalta vuosia pitkät hoitotaipaleet lapsettomuushoidoissa voi viivästyttää sijaissynnytysjärjestelyyn hakeutumista.

Sijaissynnyttäjän edellytykset: Alaikäraja on suositeltavaa sijaissynnyttäjälle. Myös sijaissynnyttäjän terveyttä koskevat rajoitukset ovat aiheellisia ja näissä tulee konsultoida lääketieteen ammattilaisia. Sijaissynnyttäjää ei saa rajata aiottujen vanhempien  lähipiiriin. Tämä asettaa henkilöt eriarvoiseen asemaan kun esimerkiksi ei ole sisaruksia, jotka olisivat halukkaita järjestelyyn tai heitä ollenkaan. Lisäksi yleisin lapsettomuuden syy endometrioosi on voimakkaasti periytyvä ja näin suvussa ei välttämättä ole sopivaa sijaissynnyttäjää. Endometrioosi voi johtaa pahimmillaan radikaalileikkaukseen jossa kohtu sekä munasarjat poistetaan ja sen kanssa elää noin 10-15% hedelmällisessä iässä olevista kohdun kanssa syntyneistä.

Muut hoidon edellytykset: Järjestelyyn hakeutuminen tulee olla perusteltu, mutta huomioida monimuotoiset tilanteet. Gynekologisen sairauden tai kohdun tai munasarjojen puuttuminen tai rakenteellinen epämuodostuma tulee yksin riittää perusteeksi. Kohdun puuttuminen koskee myös itsellisiä miehiä ja miespareja. Myös tilanteissa joissa aiotulle vanhemmalle kohdistuu henkeä uhkaava riski synnytyksessä esimerkiksi vamman vuoksi tulisi sijaissynnytysjärjestely sallia. Molempien (munasolu + siittiö) lahjasolujen käytön tulisi olla mahdollista niissä tapauksissa, kun aiottujen vanhempien soluja ei ole mahdollista käyttää (radikaalileikkaukset, munasarjojen tai kivesten poisto) tai näiden kanssa on toistuvasti epäonnistuttu hedelmöityshoidoissa.

Raskauden kulku ja lapsen syntymä: Sijaissynnyttäjän itsemäärämisoikeutta tulee kunnioittaa raskauden aikana. Synnyttäjän oikeuksiin kuuluu: oikeus saada tietoa ja vapaasti päättää sijaissynnytykseen ryhtymisestä, kehollinen itsemääräämisoikeus raskauden ja synnytyksen aikana, oikeus terveyteen; oikeus riittäviin terveyspalveluihin, oikeus raskauteen ja synnytykseen perustuvaan kohtuulliseen toimeentulon turvaan, oikeus yksityisyyteen, oikeus selkeään menettelyyn lapsen luovuttamisessa. Myös aiottujen vanhempien oikeutta tietoon raskauden kulusta tulee kunnioittaa (esim. ultrassa todetut sairaudet/kehityshäiriöt). Aiottujen vanhempien tulee olla lapsen huoltajia ja vanhempia heti synnytyksestä lähtien.

Korvaukset: Synnyttäjälle ei tule lähtökohtaisesti koitua kuluja järjestelyyn osallistumisesta. Myös raskauden jälkeinen hoito pitää kuulua tämän piiriin mukaan lukien synnytyksen jälkeisen masennuksen hoito. Hyväksikäytön estämiseksi jälkihaittojen korvausvelvollisuuteen tulee asettaa aikaraja. Haittakorvausten on oltava niin kohtuullisia että kellekään ei synny taloudellista kannustetta hakeutua järjestelyyn synnyttäjäksi ja haittakorvauksesta tulee sopia etukäteen järjestelyistä sovittaessa. Yhteiskunnan kattamat kustannukset tulisi olla rinnastettavissa yhteiskunnan normaaliin osuuteen hedelmöityshoitojen kustannuksista. Neuvonnan järjestäminen ja sopimusten hallinnointi on suurelta osin yhteiskunnan kustannus, mutta kohtuullinen korvaus sopimusjärjestelyistä voidaan periä aiotuilta vanhemmilta.

Vanhemmuuden vahvistaminen ja jälkituki: Suomen tulee ottaa Alankomaiden mallista oppia ja luovuttaa lapsi aiotuille vanhemmille heti synnytyksen jälkeen. Ihannetilanteessa aiottujen vanhempien vanhemmuutta ei tarvitse vahvistaa erikseen. Synnyttäjällä on kuitenkin oltava oikeus tehdä lastensuojeluilmoitus ja lastensuojelulliset toimenpiteet voidaan tällöin käynnistää jo raskauden aikana. Vanhemmuus ei ole vain oikeus vaan myös oikeudellinen ja taloudellinen velvollisuus ja sen vuoksi synnyttäjästä ei voida tehdä vanhempaa synnytyksen yhteydessä. Vanhemmuuslaki tulee tältä osin päivittää, koska synnyttäjältä ei voida edellyttää lapsen elättämiseen soveltuvaa taloudellista tilannetta. Aiotuilla vanhemmilla ei tule olla oikeutta perääntyä järjestelystä. 

Ehdotuksen vaikutukset: Oikeusministeriön ehdotus asettaa riskin lapsen jäämiseen ilman rakastavia vanhempia, koska sopimus ei synny aiottujen vanhempien ja synnyttäjän välille, ja koska aiottujen vanhempien vanhemmuus vahvistuu vasta lapsen syntymän jälkeen ja synnytyksen jälkeisen luovutuspäätöksen myötä. Lisäksi lahjasolujen käyttöä ja synnyttäjän lähipiiri asemaa koskevat linjaukset aiheuttavat epätasa-arvoa siinä ketkä voivat saada lapsen sijaissynnytysjärjestelyillä.

Muuta: Lapsen oikeudet turvataan kun aiottujen vanhempien ei ole oikeutta perääntyä ja turvaamalla lapselle normaalistikin lahjasolujen käyttöön liittyvä oikeus oman alkuperän selvittämiseen.

Korento ry 27.5.2023