Lausunto perusterveydenhuollon hoitotakuusta

Korento ei kannata esitettyjä muutoksia perusterveyden hoitoon pääsyn liittyen.  

THL:n asiantuntijat ovat kommentoineet, että hallituksen kehysriihessä linjaamat hoitotakuun määräaikojen höllennykset todennäköisesti tulevat lisäämään eroja hoitopääsyssä (https://thl.fi/-/hoitotakuun-tiukentuminen-on-nopeuttanut-etenkin-laakariin-paasya-kahden-viikon-maaraaika-toteutuu-yha-useammin). 

Esitysluonnoksen vaikutusarvioissa todetaan, että esitys saattaisi kasvattaa terveyseroja. Ainakin se terveyserojen kaventuminen, johon hoitotakuun tiukennuksen oli arvioitu johtavan, jäisi toteutumatta silti osin kuin 23 vuotta täyttäneiden hoitoon pääsyajat jälleen pidentyisivät esityksen myötä.

Vaikutusarvioissa on näkyvillä monia gynekologisten sairauksien ja oireyhtymien sekä laajemminkin pitkäaikaissairauksien näkökulmasta huolestuttavia asioita. Vaikutusarvioissa kiinnitetään huomiota vielä havaitsemattomien terveysongelmien tunnistamiseen ja siihen, että jos palvelutarpeita ei tunnisteta riittävän varhain, ongelmat voivat vaikeutua ja kasautua. Gynekologisten sairauksien ja oireyhtymien kohdalla tilanne on jo nyt heikko ja diagnoosiviiveet ovat keskimäärin 6-9 vuotta.

Vaikutusarvioissa myös todetaan, että hoidon jatkuvuus ja ehjät hoitoketjut voivat kärsiä. Tämä on todella huono asia pitkäaikaissairauksien kohdalla, joiden osalta jatkuvuuden parantaminen voisi ehkäistä oireiden pahentumista, työpoissaoloja ja gynekologisten sairauksien kohdalla lapsettomuutta. 

Vaikutusarvioiden mukaan esitys vaikuttaisi enemmän naisiin kuin miehiin. Naisilla on miehiä enemmän pitkäaikaissairauksia ja terveysongelmia. Gynekologisten sairauksien ja oireyhtymien kohdalla hoidon saatavuus on tälläkin hetkellä heikolla tasolla. Diagnoosiviiveet ovat keskimäärin 6-9 vuotta ja moni kertoo kyselyissä, että hoitoa gynekologisiin oireisiin on vaikea saada julkisesta terveydenhuollosta.

Riittämätön gynekologinen hoito aiheuttaa sekä inhimillisiä että taloudellisia vaikutuksia. Moni joutuu elämään vaikeiden oireiden kanssa pitkiä aikoja. Diagnoosiviiveet aiheuttavat poissaoloja työstä tai pahimmillaan työkyvyttömyyttä. Gynekologiset sairaudet ja oireyhtymät ovat merkittävä lapsettomuuden aiheuttaja. Parantamalla hoitoonpääsyä ja lyhentämällä diagnoosiviiveitä voitaisiin vähentää tahatonta lapsettomuutta ja tukea syntyvyyttä. Tämä ehdotus on täysin päinvastainen.

Esitetty muutos koskisi myös opiskelijaterveydenhuoltoa. Gynekologiset sairaudet ja oireyhtymät koskettavat nuoria aikuisia. Oireiden tunnistaminen opiskelijaterveydenhuollossa ja tarvittaessa ohjaus jatkotutkimuksiin on olennainen diagnoosiviiveiden lyhentämiseksi. THL tutkii määräajoin korkeakouluopiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia. Vuoden 2021 KOTT-tutkimuksen mukaan vain  59,4 % korkeakouluopiskelijoista oli kokenut hoidon käynnistyneen riittävän nopeasti. Parhaillaan on käynnissä vuoden 2024 KOTT-tutkimus ja sen tuloksia julkistetaan syksyllä. Nämä tutkimustulokset on tarpeen ottaa huomioon esityksen viimeistelyssä.

Yleisesti ottaen Korento ei pidä järkevänä sitä, että alle vuosi sitten voimaan tulleeseen parannukseen ollaan tekemässä muutoksia ennen kuin nykytilasta pystytään tekemään riittävän laajaa vaikutusarviota. On myös kohtuutonta tehdä samanaikaisesti useita muutoksia, jotka kohdistuvat samoihin henkilöihin. Terveyspalveluihin, niihin liittyviin maksuihin ja muihin sairastamisen kustannuksiin ja hoidon saatavuuteen liittyviä lakeja ollaan muuttamassa niin monelta osin, että kokonaisvaikutuksia pitkäaikaissairaiden tilanteeseen on mahdotonta arvioida luotettavasti etukäteen.

Korento ry 9.8.2024

Olga Haapa-aho
toiminnanjohtaja