Kommentit Peking +30 -kansalaisjärjestöraporttiin

Mikä Peking-raportti?

Raportti on kansalaisjärjestöjen varjoraportti Pekingin toimintaohjelman toteutumisesta Suomessa. Virallisen maaraportin tekee valtioneuvosto.

1995 Pekingissä 189 YK:n jäsenvaltiota sitoutui ensimmäistä kertaa siihen, että naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia ja että niitä edistetään aktiivisesti. Naisten elämään liittyviä kysymyksiä käsiteltiin laidasta laitaan nimenomaan sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Myös tyttöjen ihmisoikeudet sisällytettiin Pekingin julistukseen ja toimintaohjelmaan. 2025 on julistuksen 30-vuotisjuhla.

Pekingin konferenssin jälkeen julistuksen ja toimintaohjelman allekirjoittaneet valtiot ja alueet ovat raportoineet toimintaohjelman toteutumista eli naisten ja tyttöjen oikeuksien tilasta viiden vuoden välein. Naisjärjestöjen Keskusliitto koordinoi kansalaisjärjestöjen perinteistä varjoraporttia Suomessa. Tämänkertainen varjoraportti julkaistaan marraskuussa 2024.

Korennon kommentit:

Köyhyyttä koskevassa osiossa olisi hyvä todeta, että sairastavuus ja terveysongelmat liittyvät olennaisesti köyhyysriskiin. Tutkimuksissa on todettu, että sekä koetun terveydentilan että pitkäaikaissairastavuuden kohdalla sosioekonomiset erot ovat selkeitä. Alemmat tuloluokat sekä kokevat oman terveydentilansa heikommaksi että sairastavat enemmän sairauksia kuin ylemmät tuloluokat. (Keskimäki ym. 2002, 354–356). Neljän pitkäaikaissairauksia edustavan järjestön kyselytutkimuksen mukaan (2024, n = 5039, 81 % naisia) 57 prosenttia pitkäaikaissairaista kertoo tehneensä lääkkeiden hinnan vuoksi erilaisia kompromisseja viimeisen vuoden aikana ja 47 prosenttia kokee sairauden kustannukset vähintään melko suurena taloudellisena rasitteena. Myös Kela-korvausten ulkopuolisia kuluja kertyy pitkäaikaissairaille. Potilasjärjestöjen verkoston tuoreen kyselyn mukaan korvausten ulkopuoliset menot voivat nousta sadoista euroista jopa yli tuhanteen euroon kuukaudessa. Pitkäaikaissairaudet ovat kyselyiden perusteella yleisempiä naisilla. Esim. pääkaupunkiseudun 2021 hyvinvointikyselyssä helsinkiläisistä miehistä 38 prosentilla oli pitkäaikaissairaus tai terveysongelma, kun naisten kohdalla luku oli 46 prosenttia.

Lisäysehdotus asunnottomuutta käsittelevään kappaleeseen:

Huomioidaan asunnottomien naisten hygieniatarpeet, kuten kuukautisiin liittyvät tulehdusriskit. Parannetaan maksuttomien kuukautissuojien saamista esimerkiksi sosiaalipalvelujen kautta ja lisätään matalan kynnyksen peseytymismahdollisuuksia asunnottomille naisille.

Tarkennuksia gynekologisia sairauksia ja oireyhtymiä koskevaan suosituskohtaan:

Naiserityisiä sairauksia, kuten PCOS:ää, endometrioosia ja vulvodyniaa tunnistetaan ja hoidetaan nykyistä paremmin julkisessa terveydenhuollossa. Gynekologisten sairauksien ja oireyhtymien hoidossa käytettävien ehkäisyvalmisteiden tulee olla Kela-korvattavia aina, kun niitä käytetään sairauden hoitoon.

Kommentti nuorten maksutonta ehkäisyä koskevaan tekstikohtaan:

Moni nuori käyttää ehkäisyvalmistetta pitkäaikaisena lääkityksenä gynekologiseen sairauteen tai oireyhtymään. Tällä hetkellä maksuton ehkäisy ei kosketa näitä tapauksia. Yhdenvertaisuuden kannalta on olennaista, että nuori saa valmisteen maksutta riippumatta siitä, onko sen käyttötarkoitus ensisijaisesti raskauden ehkäisy vai sairauden hoito. Eli siis tässä kappaleessa olisi hyvä huomioida se, että tämä ongelma koskee myös niitä nuoria, joilla on jo todettu diagnoosi ja sitä varten lääkehoitona ehkäisyvalmiste.

Tarkennus ehkäisyvalmisteiden korvattavuutta koskevaan tekstikohtaan:

Esimerkiksi ehkäisyvalmisteista ei läheskään aina saa Kela-korvausta siinä tilanteessa, jossa hormonivalmiste on hoitomuoto gynekologisen sairauden tai oireyhtymän hoitoon.

Taustatietoa: ehkäisyvalmisteita käytetään myös muiden gyn. diagnoosien hoidossa ja hoito voi olla muukin valmiste kuin pillerit. Korvattavuuden tilanne on se, että joistakin valmisteista voi saada Kela-korvauksen, mutta monista ei. Tämä johtuu siitä, että maahantuoja ei ole monien valmisteiden myyntilupaan kirjannut muuta käyttöaihetta kuin raskauden ehkäisyn. Silloin lääkeyritys ei voi hakea sille korvattavuutta sairauden perusteella. Tämä on monimutkainen asia, mutta todella olennainen ongelmakohta.

Lisäysehdotus terveyspalvelukappaleeseen:

Parannetaan eri syistä tahattomasti lapsettomien mahdollisuuksia perheellistymiseen. Tarjotaan lapsettomuushoitoja yhdenvertaisesti ja taloudellisesti saavutettavasti kaikille niitä tarvitseville.

Korento ry

Olga Haapa-aho
toiminnanjohtaja