Kuukautiskasvatuskyselyn tuloksia

Toteutimme kesäkuun aikana kyselyn vanhemmille kuukautiskasvatuksesta. Kuukautiskasvatuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä tiedon jakamista kuukautisista ja niihin liittyvistä oireista. Kysely päätettiin toteuttaa kahtena erillisenä kyselynä, joista toinen oli suunnattu kaikille vanhemmille ja toinen kohdennetusti gynekologisen sairauden tai oireyhtymän kanssa eläville vanhemmille. Näin kyselyssä pyrittiin kartoittamaan tarkemmin myös gynekologisiin sairauksiin ja oireyhtymiin liittyvää tietoa ilman, että kysymykset olisivat hankalia vastata kaikille vanhemmille.

Vastauksia kyselyihin tuli yhteensä 108 kappaletta. Vastaajista 71 prosenttia vastasi kaikille suunnattuun kyselyyn ja 29 prosenttia gynekologisen sairauden tai oireyhtymän kanssa eläville kohdennettuun kyselyyn. Vastaajia saatiin kaikista eri ikäryhmistä, suurimman osan vastaajista ollessa 30-49-vuotiaita. Kohdennettuun kyselyyn vastanneista 74 prosenttia elää endometrioosin, 19 prosenttia adenomyoosin, 26 prosenttia PCOS:n ja 10 prosenttia vulvodynian kanssa. Yksittäinen vastaaja pystyi valitsemaan useamman vaihtoehdon, koska ihmisellä voi olla useampi diagnoosi. Vaikka kysely oli suunnattu sekä naisille että miehille, miesvastaajien määrä jäi vähäiseksi. Vastaajien lasten iät vaihtelivat pienistä vauvoista lähes 40-vuotiaisiin aikuisiin. Enemmistön lapset olivat alaikäisiä.

Molemmissa kyselyissä kartoitettiin tietoa kuukautista sekä kuukautisten seuraamiseen ja niistä puhumiseen liittyviä ajatuksia. Kohdennetussa kyselyssä kartoitettiin lisäksi vastaajien kokemuksia gynekologisiin sairauksiin ja oireyhtymiin liittyvästä tiedosta. Kaikilta vastaajilta kysyttiin myös heidän kokemuksiaan ja toiveitaan tukimateriaalin suhteen. Kyselyissä oli sekä väittämiä että avoimia vastauskenttiä, joissa omia vastauksia oli mahdollista tarkentaa.

Tieto kuukautisista ja niihin liittyvistä oireista

Molempiin kyselyihin vastanneet kokivat pääasiassa, että heillä on riittävästi tietoa kuukautisista ja niiden vaikutuksista kehoon ja mieleen, tyypillisistä kuukautisoireista sekä siitä, mihin oireisiin kannattaa kiinnittää huomiota. Lähes kaikki vastaajat kokivat, että kuukautisten ja niihin liittyvien oireiden seuraaminen on tärkeää.

Molempiin kyselyihin vastanneista 64 prosenttia koki, etteivät he olleet itse saaneet lapsena ja nuorena riittävästi tietoa kuukautisista. Vastaajat kuvailivat, ettei kotona oltu välttämättä puhuttu kuukautisista juuri lainkaan eivätkä kaikki vastaajat kokeneet saaneensa riittävästi tietoa kodin ulkopuolelta. Molempien kyselyiden avoimissa vastauksissa nousi esiin, että iso osa annetusta tiedosta oli käsitellyt tyypillisiä kuukautisia, mutta epätyypillisistä oireista ei ollut juuri kerrottu. Vastauksissa nousi esiin, että esimerkiksi voimakkaista kuukautiskivuista tai poikkeuksellisen runsaista vuodoista ei ollut juuri kerrottu.

Kohdennetusta kyselystä nousi erityisen voimakkaasti esiin vastaajien kokemus siitä, ettei epätyypillisistä oireista sekä gynekologisista sairauksista ja oireyhtymistä ole jaossa riittävästi tietoa. Vastaajista 97 prosenttia koki, etteivät he olleet saaneet lapsena ja nuorena riittävästi tietoa gynekologisista sairauksista ja oireyhtymistä. Vastaajista 87 prosenttia ei ollut tiennyt ennen omaa epäilystään tai diagnoosiaan eri gynekologisista sairauksista ja oireyhtymistä. Lisäksi vastaajat kokivat, ettei läheisillä tai hoitotahoilla ollut aina riittävästi tietoa asiasta. 90 prosenttia vastaajista koki, ettei myöskään yhteiskunnassa ole riittävästi tietoa asiasta.

Kohdennetun kyselyn avoimissa vastauksissa nousi esiin, että osan diagnoosiviive oli ollut hyvin pitkä ja he kokivat, ettei heidän oireitaan ollut aina ymmärretty tai otettu vakavasti. Vastaajat toivoivat, että niissä terveydenhuollon toimipisteissä, kuten kouluterveydenhuollossa ja terveyskeskuksissa, joissa ihmiset käyvät yleensä ensimmäisen kerran kertomassa oireistaan, olisi hyvä olla vielä enemmän tietoa gynekologisista sairauksista ja oireyhtymistä.

Kuukautisista puhuminen

Kuukautisista puhuminen koettiin pääasiassa helpoksi sekä yleisellä tasolla että omien lasten kanssa. Avoin puhe kuukautisista koettiin pääasiassa hyvin tärkeäksi. Avoimissa vastauksissa vastaajat kuvasivat, että he kokevat tärkeäksi avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin luomisen kuukautiskeskustelujen ympärille. Vastaajat halusivat välittää lapsilleen ymmärryksen kuukautisista luonnollisena osana elämää. Monet vastaajat kuvasivat tämän olevan tärkeää riippumatta lapsen sukupuolesta. Tärkeänä pidettiin, että myös pojat ja miehet, joilla itsellään ei ole kuukautisia, saavat riittävästi tietoa ja ymmärrystä kuukautisista sekä niiden vaikutuksista kehoon ja mieleen.

Puhumisen tärkeys nousi myös esiin vastauksissa, joissa kuvattiin epätyypillisiä kuukautisoireita. Vastaajat kertoivat tilanteista, joissa esimerkiksi hyvin kivuliaita kuukautisia oli pidetty täysin tavanomaisena asiana, koska kaikilla ei ollut ollut käsitystä siitä, että toisten kuukautiset eivät ole yhtä kivuliaat kuin omat. Avoimen puheen koettiin voivan auttaa tilanteessa, jossa henkilö ei osaa itse epäillä, että omat oireet voivat olla epätyypillisiä. Kun tietoa on saatavilla riittävästi, epätyypillisten oireiden kanssa elävät osaavat tarvittaessa hakeutua tutkimuksiin selvittämään tilannettaan tarkemmin.

Kokemukset ja toiveet tukimateriaalien suhteen

Vastaajista 71 prosenttia koki, että tukimateriaalit antaisivat heille varmuutta puhua kuukautisista, kun taas 17 prosenttia vastaajista koki, etteivät materiaalit antaisi heille lisää varmuutta. Vastaajista 55 prosenttia kertoi tietävänsä, mistä löytyy tarvittaessa materiaaleja kuukautisista puhumisen tueksi, kun taas 39 prosenttia vastaajista koki, ettei heillä ole tätä tietoa. Vastaajista 33 prosenttia oli käyttänyt erilaisia materiaaleja puhumisen tukena. 77 prosenttia vastaajista koki, että heillä on työkaluja kuukautisista puhumisen tueksi.

Vastaajilta kysyttiin myös, minkälaisen materiaalin he kokisivat hyödyllisenä kuukautisista puhumisen tukena. Vastaajista 63 prosenttia piti hyödyllisenä verkkosivuja, 59 prosenttia mobiilisovellusta, 54 prosenttia videoita, 39 prosenttia sosiaalisesta mediasta löytyvää materiaalia ja 38 prosenttia erilaisia esitteitä. Hyödyllisimpänä pidettyjen materiaalien joukosta ei löytynyt siis perinteisempiä paperisia materiaaleja vaan erilaiset digitaaliset materiaalit. Avoimissa vastauksissa taas nousi esiin, että yleisimmin vanhemmilla on ollut käytössä juuri erilaiset esitteet sekä erilaisiin kuukautissuojiin tutustuminen. Osa vanhemmista kertoi näyttäneensä lapsille erilaisia asiaa havainnollistavia kuvia esimerkiksi netistä tai kirjoista.

Kyselyn tulokset antavat lisää viitteitä sen suuntaan, että erilaisten digitaalisten materiaalien kehittäminen myös jatkossa on hyödyllistä. Lisäksi avoimen kuukautispuheen sekä oikean ja ajantasaisen tiedon lisääminen kuukautisista sekä niihin liittyvistä tyypillisistä että epätyypillisistä kuukautisoireista koetaan tärkeänä.

Kirjoittaja: Anna Kivimäki

kuukautiskysely_kuva
Kategoriat:
Scroll to Top