Jo pelkkä ajatuskin saattaa ahdistaa, saa kädet hikoamaan ja kehon tärisemään. Paniikkireaktio on herkässä ja valmiina voimistumaan millä hetkellä hyvänsä. Aiemmat, negatiiviset kokemukset valtaavat mielen ja pelko kivun kokemisesta, oireiden vähättelystä tai kohtaamattomuudesta saa ylivallan. Valitettavan tuttuja tuntemuksia gynekologiseen tutkimukseen valmistautuessa, erityisesti vulvan alueen kipuja kokevalla henkilöllä.
Gynekologiset tutkimukset koetaan yleisesti epämukaviksi ja jonkin verran kivuliaiksi. Osalla potilaista on kokemukset voimakkaampia ja jopa traumatisoivia. Syynä voi olla jokin aiemmin koettu trauma, kuten seksuaaliväkivalta, kivulias gynekologinen tutkimus tai vulvan tai lantion alueen kipu. Kipu jää herkästi kehoon ja mieleen elämään, muistijälkinä aivojen hälytysjärjestelmään. Seuraava, pelottava tutkimus triggeröi usein vanhat kokemukset uudelleen.
Gynekologin käynnit ovat kuitenkin hyvin tarpeellisia aikuiselämän aikana sekä erityisesti hoidettaessa vulvan alueen kipua. Se on tarpeen diagnoosin ja sitä kautta oikeanlaisen lääkkeellisen hoidon ja hoito-ohjeiden saamisessa. Gynekologikäynnin pelkoa on mahdollista vähentää tai jopa selättää kokonaan, vaikka taustalla olisi traumaattinenkin kokemus tutkimuksesta tai pelko kivun kokemisesta on suuri.
Olet paras asiantuntija oman kipusi kokemisessa. Myös vertaistuki parhaimmillaan vahvistaa luottamusta itseesi ja tuntemukseesi sekä lisää rohkeutta kertoa niistä vastaanotolla. Voit vaikka harjoitella tuntemusten esilletuomista läheistesi tai vertaiskokijan kanssa.
Jos olet varaamassa aikaa yksityiselle gynekologille, on hyvä tarkistaa eri lääkäreiden erikoisosaamista. Kokemus vulvan alueen kiputilojen hoidosta tai trauman ja kivun ymmärtämisestä on tärkeää. Vertaistukiryhmästä voit myös saada vinkkejä lääkäreistä muiden kokemusten avulla. Toki täytyy muistaa, että jokaisen kokemus on henkilökohtainen. Voit myös varata alkuun etäajan, jos vastaanotolle meneminen on liian ahdistavaa. Näin voit tutustua lääkäriin rauhassa ja usein puhumiseen ja kysymyksien esittämiseen jää enemmän aikaa. Kun etävastaanotolla toteutuu hyvä vuorovaikutussuhde, on helpompaa jatkossa varata vastaanottokäynti. Jos mahdollista, varaa riittävän pitkä vastaanottoaika, vähintään 30 min. Julkisessa terveydenhuollossa ei useinkaan ole mahdollista vastaanottoajan pituuteen vaikuttaa.
Vuorovaikutus ja kuulluksi tuleminen on luottamuksellisen lääkäri–potilas-suhteen edellytys. Vastaanoton alussa keskustellaan ensin gynekologin kanssa oireista ja voinnista. Kertominen vaatteet päällä käynnin alussa on helpompaa kuin maatessa tutkimustuolilla. On hyvin tärkeää kertoa kivun kokemisesta sekä pelosta ja jännittämisestä tutkimukseen liittyen. Tilanteeseen voi liittyä kivun pelon lisäksi muitakin tunteita, kuten häpeää ja ahdistusta, joista on myös hyvä puhua avoimesti. On ensiarvoisen tärkeää kertoa mahdollisesta seksuaaliväkivallan tai muun trauman kokemisesta, koska gynekologinen tutkimus voi triggeröidä niihin liittyvät traumat kehoon.
Trauma- ja kipupotilaan kohdalla gynekologinen tutkimus tulee tehdä erityisen varoen ja kunnioittaen potilaan toiveita. Tutkimus voidaan tehdä mahdollisimman pienillä instrumenteilla ja sitä on myös oikeus pyytää. Tutkimuksessa tulee aina käyttää liukastetta ja useimmilla gynekologeilla on käytössä myös puudutegeeli, joka vähentää kivun kokemista. Voit jo käyntiä varatessasi tai käynnin alussa ottaa nämä puheeksi. On tärkeää, että gynekologi kertoo ennen tutkimuksen aloittamista, mitä tutkimus pitää sisällään ja usein potilas kokee hyvänä, että tutkimuksen aikana kerrotaan koko ajan mitä tapahtuu.
Muista, että sinulla on aina oikeus keskeyttää tutkimus, jos se tuntuu vaikealta. Huomioonottava ja vuorovaikutuksellinen lääkäri huomaa sen myös väistöreaktiosta tai dissosiatiivisesta oirehdinnasta, kuten lamaantumisesta tai mielen irtautumisesta kehosta. Jos gynekologinen tutkimus on sillä hetkellä mahdotonta toteuttaa, se ei ole hoidon toteutumisen este. Kun tulet silläkin hetkellä huomioiduksi, se vahvistaa luottamustasi lääkäriin ja mahdollistaa tutkimuksen onnistumisen joskus myöhemmin.
Moni kokee tutkimushetkellä ahdistavana olla puolialastomana tutkimustuolilla. Intiimin alueen avaaminen vieraalle/vieraille ihmisille lisää usein häpeän tai ahdistuksen tunnetta. Julkisessa terveydenhuollossa voi vastaanotolla olla myös lääkäriopiskelijoita mukana, mutta sinulla on aina mahdollisuus kieltäytyä heidän osallistumisestaan tutkimukseen, jos se tuntuu ahdistavalta. Tutkimustuolilla oloa voi helpottaa esim. viltti tai jokin vaate jalkojen päällä.
Jännitys ja pelko saa myös lantion alueen lihakset jännittymään, mikä usein lisää tutkimukseen liittyvää kipua entisestään. Siksi onkin tärkeää opetella muutamia maadoitus-, rentoutus- ja hengitysharjoitetta helpottamaan oloa. Maadoitusta voit harjoitella miettimällä turvallista paikkaa tai maisemaa, joka herättää sinussa turvan tunnetta. Kehon rentoutumista voi helpottaa oikean käden laittaminen sydämen ja vasemman käden pallean päälle ja ääneen tai mielessään toistaminen: ”Ei ole mitään hätää, olen turvassa, mitään pahaa ei tapahdu”. Syvä ja rauhallinen palleahengitys stimuloi palleaa hermottavaa vagushermoa, jolloin syke ja verenpaine laskevat. Muutamalla pitkällä uloshengityksellä voidaan katkaista tehokkaasti stressireaktio. Vagushermon aktivointi vähentää myös kipua. Voit maadoittua turvalliseen tähän hetkeen myös ottamalla mukaan jonkin stressiä purkavan esineen, jonka hypistely rauhoittaa. Voit myös ottaa vastaanotolle mukaan jonkun läheisen, jonka läsnäolo luo turvaa ja rauhoittaa mieltä. Tutkimuksen aikana läheisen kädestä pitäminen voi auttaa rentoutumaan paremmin.
Jos pelot, aiemmat kokemukset tai traumat ovat niin syvällä, etteivät ne helpotu edellä mainituilla keinoilla, on niitä hyvä käsitellä asiantuntijan avulla esim. seksuaali-, lyhyt-, tai psykoterapiassa. Apua on hyödyllistä hakea missä tahansa elämänvaiheessa.
Onnistunut gynekologikäynti voi olla hyvin korjaava kokemus. On voimauttavaa huomata, että on voittanut kivun ja osannut rentoutua. Kun voi lähteä vastaanotolta ja huokaista, että mitään kamalaa ei tapahtunutkaan.
Päivi Heinonen
sairaanhoitaja, kriisityöntekijä
erityistason seksuaaliterapeutti NACS
ig: endor_fiini
Tyks Naistenklinikka & Seritukikeskus
Väestöliiton Terapiapalvelut Turku
Terveystalo Kamppi Helsinki