Opiskelen fysioterapeutiksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa ja teen opinnäytetyötäni psykofyysisen fysioterapian menetelmistä endometrioosin kivun lievityksessä. Opinnäytetyö julkaistaan keväällä 2021. Pohdin valmistuvana fysioterapeuttina näkökulmaa endometrioosin hoidossa. Psykofyysinen fysioterapia on erikoisala. Psykofyysinen fysioterapeutti nimikkeen käyttö vaatii kouluttautumisen fysioterapeutiksi, jonka jälkeen erikoistumisen täydennyskouluttautumisena. Kuka tahansa ei siis voi palveluja tarjota. Menetelminä psykofyysistä fysioterapiaa voidaan hyödyntää itsehoitona.
Fysioterapia on näyttöön perustuvaa tutkimustietoa ja työtä, jossa tärkeänä osana on potilaan kliininen kokemus. Potilaan kanssa tehdään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti yhteistyötä. Fysioterapian erikoisaloista psykofyysisessä fysioterapiassa lähestytään ihmistä kokonaisvaltaisen ajattelun kautta psyykkisesti ja fyysisesti. Suuntauksena psykofyysisessä fysioterapiassa käytetään menetelmiä, joiden avulla vahvistetaan kokonaisuutena mielen ja kehon vuorovaikutusta. Tarkoituksena on vaikuttaa moniulotteisesti toimintakykyyn. Tavoitteena on eheyttää kehonkuvaa, kehonhallintaa, lievittää kipua ja saavuttaa kokonaisvaltainen rentoutuminen. Harjoitteilla vaikutetaan vahvistavasti itsetuntemukseen. Yksilö tulee kohdatuksi ja kuulluksi. Harjoitteilla pyritään luomaan rauhallinen ilmapiiri mikä vaikuttaa ihmisen läsnäolemiseen hetkessä. Harjoitteet soveltuvat kotiin itsehoitokeinoksi.
Psykofyysisestä fysioterapiasta menetelmiä kroonisen kivun hallintaan
Krooninen kipu ei ole normaalia eikä kärsimykseen pidä tottua. Opinnäytetyötäni varten tehdyn kyselyn perusteella 71 % vastaajista kokee kroonista kipua, joka heikentää merkittävästi suoriutumista arjesta ja rajoittaa osallistumista aktiviteetteihin. Kipu aiheuttaa psyykkistä kuormitusta ja stressaantunut keho altistuu pitkittyneelle kivulle. Krooninen kipu rajoittaa toimintoja ja vuorovaikutusta muihin ihmisiin. Tämä on ymmärrettävää, sillä orientoituminen omaan arkeen voi olla kirjaimellisesti yhtä tuskaa. Rikkinäinen kehä vahvistuu ja heikentää entisestään elämänlaatua. Yksilön subjektiivisena kokemuksena hän ei välttämättä tule kohdatuksi terveydenhuollon taholtakaan, mikä vähentää voimavaroja. Psykofyysisellä fysioterapialla voidaan säädellä kipua, vahvistaa myönteisempää mielialaa ja parantaa toimintakykyä. Kivun lievityksessä hyödynnetään liikeharjoittelua ja hengitystekniikoita käyttämällä tasapainotetaan kehoa.
Kivuliaan ihmisen hengitys voi muuttua pinnalliseksi, mikä aiheuttaa lihasten jännittymistä ja stressiä. Hengitysharjoituksilla vähennetään jännityksiä rentoutumisen avulla. Syvällä hengittämisellä aktivoidaan parasympaattinen hermosto. Tällöin vagushermo aktivoituu ja kipu vähenee. Syvän palleahengityksen yhdistäminen rentoutumiseen muodostaa kokonaisuuden, jolla vaikutetaan sympaattisen hermoston deaktivoitumiseen. Rentoutustekniikan tehokkuus havaitaan tekemällä harjoituksia säännöllisesti ja toistamalla niitä, mikä auttaa vähentämään lihasjännityksiä ja hidastamaan hengitystä. Hengitys- ja rentoutusharjoitteet ovatkin mainio parivaljakko lisäten toinen toiseensa myönteisiä vaikutuksia mielessä ja kehossa.
Harjoittelussa on ensin tärkeää totuttaa keho ja mieli uuteen. Ahdistus ja jännitys ovat normaaleja tuntemuksia säännöllisen harjoittelun alkaessa. Psykofyysinen fysioterapia on lääkkeettömänä hoitona monipuolinen prosessi, koska siinä yhdistetään erilaisten terapiakeinojen käyttöä. Endometrioosipotilaan kivun hoidossa on mahdollista hyödyntää neuvontaa ja manuaalisia hoitoja kuten esimerkiksi lihaskalvojen hoito- ja liikekonsepti MyFasciaa, pehmytkudoskäsittelyä ja ohjattuja harjoituksia. Potilaan mielenkiinnon mukaan harjoitteluun voi sisältyä lisäksi joogaa, pilatesta tai meditaatiota.
Valmistuvana fysioterapeuttina toivon psykofyysisen fysioterapian ja monipuolisten menetelmien muodostuvan tunnustetuksi hoitokeinoksi endometrioosin hoidossa. Kuntoutuja hyötyy fysioterapiasta kaikilla toimintakyvyn osa-alueilla. Kun mielelle ja keholle annetaan kivunhallintaan työkalut, saadaan valmiudet suunnata kuntoutuminen uudelle polulle.
Kirjoittaja: Heini Kuusisto
