Sukupuolenkorjausprosessin hormonihoidon vaikutukset gynekologisiin sairauksiin ja oireyhtymiin

Gynekologiset oireet eivät katso sukupuolta. Endometrioosin, adenomyoosin, PCOS:n ja vulvodynian kanssa elävät ovat moninainen joukko paitsi naisia myös esimerkiksi transmiehiä ja muunsukupuolisia. Halusimme selvittää tarkemmin sitä, minkälaisia vaikutuksia sukupuolenkorjausprosessilla ja erityisesti hormonihoidolla voi olla gynekologisiin sairauksiin ja oireyhtymiin – ja toisinpäin. Kiitos kaikille kysymyksiä etukäteen lähettäneille!

Haastattelimme TAYS:n hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikan osastonlääkäri Pia Dasia, joka on työskennellyt vuodesta 2006 alkaen transsukupuolisten henkilöiden kanssa. Hän kertoo kokemuksistaan gynekologisen sairauden tai oireyhtymän kanssa elävien sukupuolenkorjaukseen liittyvästä hormonihoidosta pitkän kokemuksensa perusteella. Gynekologisiin sairauksiin ja oireyhtymiin sekä sukupuolenkorjausprosessiin liittyen on olemassa vasta vähän tutkimusta. Osin tätä voi selittää se, että toisin kuin Suomessa, sukupuolenkorjaukseen liittyvästä hormonihoidosta eivät muualla maailmassa yleensä vastaa gynekologit vaan endokrinologit eli hormoneja tuottavien elinten sairauksia tutkivat ja hoitavat lääkärit.

Miehistävään hoitoon kuuluu testosteroni. Miten se vaikuttaa endometrioosioireisiin?

Tutkimuksissa on todettu, että suunnilleen puolella transmiehistä testosteroni ohentaa kohdun limakalvoa, puolella taas limakalvon paksuus ei juurikaan ohene. Heillä, joilla limakalvo ohenee, voi testosteronin ainakin teoreettisesti ajatella voivan helpottaa endometrioosioireita. Toisaalta niillä potilailla, joilla vaikutusta limakalvoon ei ole, voisi ajatella kipuja edelleen olevan. Suurimmalla osalla testosteronihoito vaikuttaa kuitenkin niin, ettei kuukautisvuotoa enää tule, joten myös kivut jäävät pääosin pois. Osalla transmiehistä syklisiä kipuja voi olla pitkänkin testosteronin käytön jälkeen vaikkei vuotoja ole tullut kuukausiin tai vuosiin. Tämä ei välttämättä liity endometrioosiin. Yleensä nämä kivut loppuvat kohdun poiston myötä.

Das kuitenkin toteaa, ettei tunne yhtään transmiestä, jolla endometrioosi oireilisi voimakkaasti testosteronihoidon sekä kohdun ja munasarjojen poiston jälkeen. Munasarjojen poistonkin jälkeen estrogeeniä voi syntyä testosteronista muuntumalla. Myös runsas rasvakudos voi nosta estrogeenitasoja.

Täytyykö endometrioosin hormonihoito lopettaa testosteronihoidon alkaessa?

Jos endometrioosin hoitoon on käytetty lynestrenolia, sen käyttöä yleensä jatketaan noin kolmen kuukauden ajan testosteronin rinnalla.

Onko munasarjojen ja kohdun leikkausta mahdollista aikaistaa, jos endometrioosi pahenee testosteronihoidon aikana?

Sukupuolenkorjausprosessissa ei ole tarkkaa, kaikille potilaille sovellettavaa aikataulua, mutta testosteronihoitoa on kestänyt yleensä muutaman vuoden ajan ennen leikkausta. Päätöstä leikkaukseen lähettämisestä eivät tee gynekologit vaan potilasta sukupuolenkorjausprosessissa arvioineet psykiatrit. Jos endometrioosi oireilee voimakkaasti, on siitä hyvä kertoa myös hoitavalle gynekologille, jotta hän voi tarvittaessa informoida potilaasta vastaavaa psykiatria.

Das myös muistuttaa, ettei kohdun ja munasarjojen poistaminen ole välttämätön osa sukupuolenkorjausprosessia. Toisin kuin välillä kuulee epäiltävän, kohdun ja munasarjojen poistamatta jättäminen ei tämänhetkisen tutkimustiedon valossa suurenna pahalaatuisten kasvainten riskiä näissä elimissä.

Onko leikkaukseen BMI-rajaa?

Kohdun ja munasarjojen poistoon ei ainakaan TAYS:ssä ole BMI-rajaa. Sen sijaan plastiikkakirurgialla on BMI-raja rintojen poistoleikkaukseen.

Miten testosteronin käyttö vaikuttaa vulvodynian oireiluun?

Pia Das kertoo, ettei ole työssään kohdannut juurikaan transmiehiä, jotka olisivat kertoneet elävänsä varsinaisen vulvodynian kanssa. Sen sijaan monelle gynekologinen tutkimus on erittäin epämiellyttävä ja jopa pakokauhua herättävä kokemus. Das arvelee, että gynekologiseen tutkimukseen liittyvää pelkoa eivät tällöin herätä niinkään ulkosynnyttimien alueen kipu vaan vääräksi koetut sukuelimet. Varsinaista sisätutkimusta tarvitaan hyvin harvoin. Yleensä riittää vatsan päältä tehtävä ultraäänitutkimus. Jos henkilöllä on penetroivaa seksiä, voi olla tarve ottaa papa-koe tai emätinoireiden yhteydessä tehdä sisätutkimus.

Testosteronihoidon myötä ulkosynnyttimet voivat olla arat, vaikka vulvodyniaa ei olisikaan. Estrogeenivoiteen käytöstä on tällöin hyöytä, samoin liukasteesta penetroivassa seksissä. Paikallinen estrogeenivoiden ei imeydy verenkiertoon ja vaikuta laajemmin, joten sitä voi hyvin käyttää testosteronihoidon aikana. Testosteroni kasvattaa myös klitorista, mikä voi joskus aiheuttaa kipua esimerkiksi masturboidessa. Das kertoo välillä tapaavansa potilaita, jotka yrittävät eräänlaisella pumpulla kasvattaa klitorista. Hän epäilee, ettei tästä ole juurikaan hyötyä klitoriksen kasvattamisessa, mutta joskus se voi aiheuttaa alueen pidempiaikaista kipuilua.

Monelle testosteronihoitoa saavalle voi tuntua vaikealta keskustella naistyypillisistä sukuelimistään tai gynekologisesta tutkimuksesta. Das kuitenkin toivoo, että vulvodyniasta kerrottaisiin lääkärikäynneillä avoimesti, jotta se voitaisiin ottaa paremmin huomioon. Esimerkiksi puudutusaineen käyttö on mahdollista, jos sisätutkimus on välttämätön.

Tuleeko PCOS ottaa huomioon?

On todettu, että transmiesten ryhmässä PCOS on yliedustettuna. PCOS:ään liittyvä miessukuhormonin liikatuotanto ei kuitenkaan vaikuta testosteronihoitoon: se ei aiheuta ongelmia eikä toisaalta helpotakaan hoitoa. PCOS-transmiehiä hoidetaan samalla tavoin kuin muitakin transmiehiä.

Onko jotakin gynekologista sairautta, joka estäisi testosteronihoidon?

Ei. Hyvin harva sairaus yleensä ottaen estää transmiesten testosteronihoitoa kokonaan.

 

Gynekologiset sairaudet ja oireyhtymät on hyvä ottaa puheeksi testosteronihoitojen yhteydessä, rohkaisee Pia Das. Samoin jos esimerkiksi epäilee endometrioosiin liittyviä oireita tai kipuja esiintyvän vuosienkin päästä testosteronihoidon aloituksesta, voi hyvin pyytää lähetettä hormonipoliklinikalle. Näin myös hoitavan tahon tietotaito lisääntyy ja samalla hoito kehittyy.

Asiantuntija: osastonlääkäri Pia Das
Kirjoittaja: Riikka Uljas-Bärman

Blogikuva (5)
Kategoriat:
Scroll to Top