Vaginismin hoitoa tukee omaan kehoon tutustuminen

Eilen jaoimme seuraajiemme kokemuksia vaginismin kanssa elämisestä ja nyt jaamme tietoa vaginismista sekä sen hoitovaihtoehdoista. Vaginismin eli emätinkouristuksen esiintyvyyden on arvioitu olevan 1–6 prosenttia väestöstä.

Vaginismin taustalta löytyy usein psykosomaattista pelkoa ja toistuva yhdyntäkipu voi myös aiheuttaa vaginismia. Vaginismi voi aiheuttaa yhdyntöjen vaikeutumisen tai niiden muuttumisen kokonaan mahdottomiksi. Vaginismi voi myös aiheuttaa gynekologisten tutkimusten pelkoa ja vaikeuttaa gynekologisten tutkimusten tekemistä tai estää kokonaan tavanomaisen gynekologisen tutkimuksen.

Vaginismin hoidon tavoitteena on poistaa kipuja ja pelkoja ja korvata ne nautinnolla ja rentoutumisella. Mikäli vaginismin taustalta löytyy trauma, myös traumaa on tärkeä hoitaa. Vaginismin kanssa elävä voi myös hyötyä fysioterapiasta sekä seksuaaliterapiasta.

Vaginismin hoidossa potilasta rohkaistaan tutustumaan omaan kehoonsa. Kehoon tutustuminen kannattaa aloittaa peilin ja omien sormien avulla. Emättimen koskettaminen aloitetaan ensin omalla sormella ja tämän jälkeen pienillä apuvälineillä. On tärkeää myös keskustella asiasta avoimesti mahdollisen kumppanin kanssa.

Vaginismin hoidossa käytetään usein dilataatio- eli laajennushoitoa. Laajennushoidossa emättimeen viedään laajenninpuikko eli dilataatiosauva edeten pienemmästä suurempaan. Laajenninpuikkoja on saatavilla erikokoisia ja -muotoisia. Laajennushoidossa tarkoituksena on tottua omasta kehosta erillisen esineen penetraation aiheuttamiin tuntemuksiin. Harjoitteita voi tehdä yksin tai partnerin kanssa. Laajennushoitoa voi kokeilla eri asennoissa esimerkiksi selinmakuulla tai seisoen, toinen jalka nostettuna korokkeen päälle. Kokeilemalla erilaisia asentoja voi löytää itselleen sopivimman asennon. Laajennushoitoa tehtäessä on tärkeää käyttää riittävästi liukuvoidetta.

Tyydyttävään seksuaalielämään ei välttämättä liity emätinyhdyntöjä eikä emätinyhdyntää ole pakko harjoittaa, mikäli se ei tunnu hyvältä. Mahdollinen raskaustoive ja siihen liittyvät ajatukset emätinyhdynnöistä ja raskaudenseurantaan liittyvistä tutkinnoista voivat näin ollen aiheuttaa ahdistusta. Vaginismin kanssa elävää voi helpottaa tieto siitä, että raskaus voidaan saattaa alkuun ilman emätinyhdyntää ja raskauden seurannassa voidaan pyrkiä tekemään seulonnat vatsan päältä. Synnytystavan arvio taas voidaan tarvittaessa tehdä synnytyspelkopoliklinikalla.

Vaikka vaginismin hoito vaatii vaginismin kanssa elävältä paljon työtä, oireen helpottuminen tai poistuminen on kuitenkin mahdollista. Tämä kuitenkin usein edellyttää ymmärrystä ja kärsivällisyyttä sekä itseltä että esimerkiksi mahdolliselta kumppanilta.

 

Lähteet:

https://www.seksuaaliterveysklinikka.fi/naisten_seksuaalihairiot/seksuaaliset_kipuhairiot/vaginismi

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00368

Kero, Katja (2020) Yhdyntäkivut – vulvodynia, vaginismi ja krooniset lantionpohjan kivut. Teoksessa Pirkko Brusila & Katja Kero & Juhana Piha & Marita Räsänen (toim.) Seksuaalilääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. 269-280.

 

Kirjoittaja: Anna Kivimäki

ajankohtaista kuva
Kategoriat:
Scroll to Top