Gynekologisten sairauksien tai oireyhtymien vaikutuksia ei useinkaan huomioida kokonaisvaltaisesti. Endometrioosi, adenomyoosi, PCOS tai vulvodynia mielletään helposti vain henkilökohtaista elämää, kuten seksuaalisuutta hankaloittavaksi tekijäksi, jonka takia ne jäävät yhteisenä ongelmana huomiotta. Merkittävästi yksilön hyvinvointiin vaikuttava tekijä on kuitenkaan harvoin yksityinen, etenkin jos vaikutuksen alaisena on jopa 600 000 kansalaista.
Tilastollisesta merkittävyydestään huolimatta gynekologisten sairauksien ja oireyhtymien ympärillä vallitsee hiljaisuus. Kuukautisiin, vulvaan, kohtuun, tai munasarjoihin liittyvässä keskustelussa häpeä ja piilottelu ovatkin keskeisiä piirteitä ja avoimempi puhe koetaan helposti vaikeaksi silloinkin, kun sitä kipeästi tarvitaan.
Hiljaisuus on itseään toteuttava kehä, nimittäin näkymättömät ongelmat pysyvät näkymättömänä niin kauan, kun niitä ei sanoiteta. Hiljaisuuden rikkominen gynekologisten teemojen ympäriltä on tärkeää, sillä niiden näkymättömyys vaikuttaa mm. tutkimusrahoitukseen sekä tietotasoon terveyspalveluissa. Korento ry:n toiminnassa hiljaisuuden rikkominen on keskeistä. Ajattelemme myös, että gynekologisten sairauksien ja oireyhtymien huomioiminen on välttämätöntä jokaisella elämän osa-alueella. Näiden tarpeiden yhtälönä syntyi Sairaan hyvä työelämä -hanke, joka pyrkii taklaamaan ongelmia siellä, missä ne ovat kaikista kiistanalaisimpia; työelämässä.
Työelämä kehittyy – sen ihanteet ei
Työelämä on kehittynyt alati tasa-arvoisempaan suuntaan jo vuosikymmeniä; ja palkkakuilua, vanhempainvapaita, sekä miesvaltaisuutta on pyritty tasoittamaan niin lainsäädännön ja hallinnon, kuin käytännönkin kannalta. Uupumaan on kuitenkin jäänyt oleellinen osa kokonaisuudesta, eli työelämään liittyvien ihanteiden, asenteiden, ja oletuksien kyseenalaistaminen ja muovaaminen.
Työelämän ihanteisiin ja oletuksiin kuuluu vahvasti se, että työntekijälle määritellään työnkuva ja tehtävä, jotka suoritetaan ihmisestä riippumatta samoja toimintatapoja toteuttaen. Työntekijältä harvoin kysytään uutta tehtävää aloittaessa, mitkä tavat tehdä työtä ovat hänelle kaikista sopivimpia. Ja vaikka sopeutustoimet kuten etätyö, ergonomia, tai muut työhyvinvointia edistävät mukautukset ovat valtaosalle tuttuja, niitä harvoin pidetään lähtökohtana työssä menestymiseen, vaan sen sijaan perinteisiä mittareita, kuten vuosikymmenien kokemus tai erinomainen fyysinen ja henkinen suorituskyky, vaalitaan riittävinä.
Työelämän ihanteet voivat tuntua erityisen hankalalta silloin, kun suorituskyky heikkenee. Jos sairauspoissaolojen syynä on kuukautiskivut, voi kynnys kotiin jäämiselle olla suuri, erityisesti, jos työympäristössä ei ymmärretä gynekologista kipua. Niinpä usein gynekologisesta kivusta kärsivä menee töihin puolikuntoisena, ettei herättäisi työyhteisössä negatiivisuutta. Työelämän ihanteet voivat myös vaikuttaa merkittävästi yksilön kokemukseen omasta kyvykkyydestä, mikäli vaihtoehtoisista työskentelytavoista tai työtehtävistä ei keskustella. Koska psyykkinen hyvinvointimme ja itsetuntomme on osa työkykyämme, on ihanteiden ja odotusten vaikutukset otettava huomioon työkykyä edistettäessä.
Onkin selvää, että työelämän tasa-arvo vaatii myös asennemuutoksen, jossa työkykyä edistetään yksilölliset tarpeet huomioiden, myös silloin, kun haasteena on gynekologiset sairaudet tai oireyhtymät.
Työelämä ja gynekologiset sairaudet ja oireyhtymät
Ammatinvalinnassa ensimmäiset askeleet otetaan erittäin nuorena. Joskus nuorena tehdyillä valinnoilla voi olla merkittäviä vaikutuksia pitkällä aikavälillä, etenkin, jos valinnat tehdään ilman riittävää taustatietoa ja tukea. Siitäkin huolimatta, että fyysinen suoriutuminen on osa työelämän vaatimuksia, yläkoulun ammatinvalintaohjaus harvoin sisältää riittävää fyysisten rajoitteiden huomioimista, erityisesti, jos fyysinen rajoite on näkymätön tai väärinymmärretty. Etenkin vaietuista aiheista, kuten kuukautiset, harvoin kerrotaan siitä näkökulmasta, jossa ne saavat ihmisen oksentamaan kivusta. Sen sijaan, useimmille kerrotaan, että kipu kuuluu asiaan ja se on vaan kestettävä.
Jos fyysisistä rajoitteista ei saa tarpeeksi tietoa ammattia valittaessa, on ennen pitkää vastassa työkyvyn heikentyminen ja pahimmillaan työkyvyttömyys. Usein kuitenkin sama tiedonpuute on vastassa myös työterveydessä – ja työkyvyn vaarantuessa gynekologisen kivun, sairauden tai oireyhtymän seurauksena on vaikeaa saada osaavaa ohjausta ja apua. Tukitoimien uupuessa terveydentila voi heikentyä entisestään, jonka jälkeen työtehtävään paluu voi tuntua mahdottomalta. Gynekologisten sairauksien ja oireyhtymien kohdalla stigmasta johtuva tietämättömyys vaikuttaa oleellisesti niin työnkuvan sopeuttamiseen nähtyihin mahdollisuuksiin, kuin oikeuteen saada ammatillista kuntoutusta.
Syyksi työkyvyttömyydelle tai kuntoutukselle usein merkitään joku muu, kuin gynekologiaan liittyvä oire tai diagnoosi. Oireiden, kuten ahdistuneisuuden tai uupumuksen kirjaaminen työkyvyttömyyden syyksi kaunistelee tilastoja, jotka ohjaavat esimerkiksi palveluita tai niiden rahoituksia, häivyttäen gynekologisten oireyhtymien ja sairauksien vaikutuksia. Mikäli vaikutukset jäävät näkymättömiin, ei niihin myöskään tule korjausliikettä.
Gynekologisista sairauksista pelkästään endometrioosi aiheuttaa yhteiskunnalle 1,5 miljardin kulut vuosittain. Hoitokustannusten lisäksi niin endometrioosi, kuin muutkin gynekologiset sairaudet ja oireyhtymät aiheuttavat yhteiskunnalle kustannuksia myös työkykyvaikutuksien kautta, sillä niillä on merkittävä vaikutus esimerkiksi poissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen – myös fertiili-iän jälkeen. Aiheen käsittely on siis tarpeellista myös taloudellisesta näkökulmasta.
Sairaan hyvä työelämä
Kolmivuotinen hankkeemme pyrkii taklaamaan työ- ja opiskeluelämään liittyviä haasteita vertaistuen, koulutuksen, kurssien, tiedon, yhteistyön, sekä vaikuttamisen kautta. Merkittävimpiä yhteistyökumppaneitamme löytyy niin ammattiliitoista, työterveyspalveluntarjoajista, alan asiantuntijoista, kuin järjestökentältäkin. Sen lisäksi toivomme tavoittavamme myös työnantajatahot ja oppilaitokset, jotta tietoa voitaisiin lisätä siellä, missä ensimmäiset kynnykset sairaan hyvän työelämän toteutumiseksi tulisi ylittää.
On aika rikkoa hiljaisuus; mutta myös muokata ihanteita ja käsityksiämme työelämästä, ja työntekijöistä.
Mikäli gynekologisten sairauksien ja oireyhtymien vaikutukset näkyvät työpaikallasi ja haluaisit osallistua hankkeeseen, niin otathan yhteyttä hankkeen koordinaattoriin. Voimme sopia resursseihinne sopivia yhteistyömuotoja, tai lisätä teidät postituslistallemme, josta saatte tietoa tapahtumistamme ja julkaistuista materiaaleista. Voit olla yhteydessä myös toimihenkilön roolissa, mikäli haluaisit jakaa kokemuksiasi työpaikastasi joko erinomaisena esimerkkinä, tai kehitystarpeiden kannalta.
Hankkeen aikataulu: 1.3.2023-31.12.2025.
Yhteystiedot:
Tiia Tuovinen
Projektikoordinaattori,
Sairaan hyvä työelämä
Puh. 050 362 7952
tiia.tuovinen(a)korento.fi
