PCOS, liitännäissairaudet ja työkyky

pcosviikko blogi (3)

Aurinkoista PCOS-viikkoa kaikille! Ilokseni minua pyydettiin kirjoittamaan tänne omasta PCOS-tutkimuksestani. Alkuun esittelen hieman itseäni: Olen 33-vuotias Oulusta valmistunut lääkäri ja tutkija sekä 1-vuotiaan pojan äiti. Kiinnostuin PCOS:stä väitöskirjani ohjaajan professori Terhi Piltosen innoittamana jo opiskeluaikana ja toukokuussa sain väitöskirjaurakan onnellisesti päätökseen. Kuten hyvin tiedätte, PCOS on vielä melko huonosti tunnistettu ja alidiagnosoitu oireyhtymä. Se on yksi syistä, miksi koen PCOS:n tutkimisen erittäin tärkeänä ja halusin lähteä tutkimaan nimenomaan sitä. Tietoisuuden lisääminen PCOS:n ympärillä helpottaa myös hoitoon hakeutumista, nopeuttaa diagnoosin saamista ja parantaa naisten sekä muiden oireyhtymän kanssa elävien terveyttä.

Minun tutkimukseni keskittyy PCOS:n liitännäissairauksiin ja siihen miten oireyhtymä vaikuttaa työssä selviytymiseen. Aihe on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja tärkeä, ja onkin hienoa päästä myös täällä esittelemään tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa hyödynnettiin ainutlaatuista Pohjois-Suomen syntymäkohorttia, joka kattaa suuren osan vuonna 1966 Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa syntyneistä ihmisistä. Omassa tutkimuksessani tutkin erityisesti sitä, millaisia eri sairauksia ja oireita kohderyhmällä oli ollut ja mitä lääkkeitä he käyttävät. Tutkin myös itsearvioitua työkykyä, työelämään osallistumista kahden vuoden seuranta-aikana sekä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä.

Tutkimukseni osoitti, että PCOS:ään liittyy kohonnut sairaustaakka, sillä oireyhtymän kanssa elävät sairastivat enemmän ja käyttivät enemmän lääkkeitä kuin verrokit. Ehkäpä juuri tästä johtuen keski-ikäisten PCOS:n kanssa elävien työkyky oli alentunut ja heillä oli suurempi määrä työttömyyspäiviä ja sairauspoissaoloja töistä. PCOS-tapaukset olivat myös todennäköisemmin olleet työkyvyttömyyseläkkeelle 52 vuoden ikään mennessä.

Tutkimustulokset korostavat PCOS-tietoisuuden lisäämisen tärkeyttä, jotta naiseksi syntymässä määriteltyjen hyvinvointiin niin terveyden kuin työkyvynkin osalta voitaisiin puuttua ajoissa, ja näin vähentää oireyhtymään liittyvien muiden sairauksien puhkeamista. Tutkimustulokset ovat tärkeitä ja voivat tuntua huolestuttavilta, mutta haluan korostaa, että varsinkin työelämän asioihin liittyen tämä tutkimus oli vasta ensimmäinen ja lisätutkimuksia tarvitaan. Toivon, että oma tutkimukseni on mukana antamassa paljon kaivattua näkyvyyttä PCOS:lle ja että se herättelee yhä useampia tahoja miettimään miten naiseksi syntymässä määriteltyjen terveyttä voisi parantaa konkreettisesti. Merkittävä parannus olisi jo se, että PCOS tunnistettaisiin ja tarvittavat hoidot aloitettaisiin jo perus-, opiskelu- tai työterveyshuollossa ilman että oikean diagnoosin saaminen kestäisi vuosia. Uskon, että tämä on mahdollista, kun jaksamme aktiivisesti tehdä oireyhtymää tunnetuksi mahdollisimman monella kanavalla, mahdollisimman monen ihmisen voimin.

Oikein ihanaa syksyä kaikille!

Syysterveisin,

Linda Kujanpää
LT, terveyskeskuslääkäri
PCOS-tutkija

Kategoriat: