Endometrioosikirurgia
Leikkaus on yksi tavoista hoitaa endometrioosipotilasta. Leikkauspäätökseen vaikuttavat potilaan ikä, endometrioosin levinneisyys, oireiden vakavuus sekä potilaan toiveet raskauden suhteen.
Leikkauksen tavoitteena on aina poistaa kaikki endometrioosipesäkkeet. Hoitavan gynekologin kanssa on hyvä keskustella perusteellisesti eri hoitovaihtoehdoista ja päättää yhdessä toteutettavista hoidoista. Leikkauksesta ja hormonihoidosta huolimatta monen potilaan endometrioosi voi uusiutua ja oireilu jatkua.
Laparoskopia
Laparoskopia eli vatsaontelon tähystys on yksi yleisimmistä endometrioosin diagnostiikassa ja hoidossa käytetyistä toimenpiteistä. Tähystys tehdään nukutuksessa leikkaussaliolosuhteissa. Toimenpiteessä vatsaan tehdään kahdesta neljään noin puolen senttimetrin mittaista viiltoa, joiden kautta kamera ja leikkausinstrumentit viedään vatsaonteloon. Vatsaonteloa laajennetaan tutkimuskaasulla paremman näkyvyyden saamiseksi. Tähystyksen aikana voidaan varmistaa endometrioosiepäily sekä poistaa endometrioosipesäkkeitä. Tähystys voidaan tehdä päiväkirurgisena toimenpiteenä. Sairaslomaa laparoskopiasta annetaan muutamasta päivästä muutamaan viikkoon.
Laparotomia
Laparotomia on laparoskopiaa laajempi toimenpide. Se on avoleikkaus, jossa vatsanpeitteet avataan joko pysty- tai vaakaviillolla. Toipuminen laparotomiasta on tähystystä huomattavasti hitaampaa. Sairaslomaa annetaan yleensä neljä viikkoa.
Radikaalileikkaus
Jos endometrioosi on vaikea ja hyvin herkästi uusiutuva eikä raskaus ole enää ajankohtainen, voidaan harkita radikaalileikkausta. Toimenpiteellä pyritään oireiden ja taudin leviämisen hillitsemiseen. Leikkauksessa poistetaan kohtu ja munasarjat, ja tavoitteena on estrogeenituotannon hiipuminen. Munasarjojen poiston jälkeen ilmaantuvat yleensä vaihdevuosioireet, joihin aloitetaan hormonikorvaushoito.
Kuten kaikki muutkin endometrioosin hoidot, myös radikaalileikkauksen tulos on yksilöllinen: jotkut saavat siitä helpotuksen, joillakin oireet jatkuvat poistosta huolimatta.
