Vulvodynian hoito

Vulvodynian hoidossa tärkeää on diagnoosin saaminen, jonka jälkeen moniammatillisessa hoitotiimissä voidaan hoitaa potilasta portaittain. Valtaosa potilaista saa apua jo pienillä hoitokeinoilla.

− Mahdolliset toistuvat hiivatulehdukset hoidetaan.

− Mahdollinen yhdistelmäehkäisy tauotetaan ainakin kuudeksi kuukaudeksi.

− Seksuaalineuvonta:

  • Yhdyntäkivusta mahdollisesti aiheutuvan syyllisyyden ja häpeän käsitteleminen ammattilaisen kanssa.
  • Kivun vaikutus kiihottumiseen ja seksuaalinen haluhäiriö.
  • Omaan anatomiaan ja seksuaalisuuteen tutustuminen.
  • Pelkoajatusten tunnistaminen ja käsitteleminen.

− Fysioterapeuttiset menetelmät:

  • Biopalautehoidossa testataan mm. potilaan lihasvoimaa sekä lihasten rentouttamiskykyä sisäisellä elektrodilla. Palautteen avulla voidaan ohjata tarkoituksenmukaiseen lantionpohjalihasharjoitteluun.
  • Elektroterapiassa annetaan sähköhoitoa emättimeen laitettavalla elektrodilla.
  • Kipupisteiden siedätyshoito (desensiaatio). Hoidolla pyritään lisäämään lihasten joustoa ja parantamaan kosketuksen sietämistä painelemalla ja venyttelemällä lantionpohjan lihaksia.

− Paikallispuudutevoiteet/puudutegeelit.

− Osa saa apua kipua lievittävistä mielialalääkkeistä.

− Kipupisteiden hoitaminen penslaushoidolla, puudutepistohoidolla tai botuliinipistoksilla.

− Vestibulektomia (kirurginen toimenpide), vasta jos muista hoitomuodoista ei ole apua

  • Vestibulektomiassa emättimen eteisen kipupisteiden kudosalue poistetaan ja korvataan eteen ja alas vedetyllä vaginan limakalvolla.

− Yleistynyt vulvodynia hoidetaan hermokipulääkkeillä, joista saadaan usein apua.

Vulvodynia diagnoosi
Scroll to Top